Rovaniemen matkailun kärkituotteen, moottorikelkkasafarien lähtöpaikasta ja kelkkaparkista Pohjanhovin viereisessä puistossa nousseesta kiistasta ounastellaan jopa vaaliteemaa kunnallisvaaleissa Rovaniemellä. Safariyritykset ovat jo pitkään parkkeeranneet moottorikelkkansa kaupungin vuokraamassa Ystävyyden puistossa ja vieneet asiakkaansa safareille sieltä. Nyt kelkkaparkki on joutunut joidenkin hampaisiin kelkkojen käynnistämisestä aiheutuvan pakokaasun ja melun vuoksi luonnolle ja paikallisille asukkaille. Närää on aiheuttanut myös se, että kaupunkilaisten viihtymiseksi tarkoitettua puistoaluetta safariyritykset käyttävät toimipaikkanaan.
Safariyrittäjien ja matkailuväen mielestä kelkkaparkin siirtäminen muualle olisi isku matkanjärjestäjien kanssa vuosiksi eteenpäin tehdyille sopimuksille. Niissähän Rovaniemeä on markkinoitu eksoottisena paikkana, jossa hotellista pääsee suoraan moottorikelkkasafarille. Lupausta toteutetaan käytännössä joulukuusta maaliskuun loppuun, niin että kaikkien neljän safariyrityksen lähdöt käynnistyvät Pohjanhovin viereisestä rannasta Kemijoella.
Kiireisimpinä kevään viikonloppuina kelkkaparkista käynnistetään kaikki 350 kelkkaa. Moottorikelkkailu on matkailijoille tarjottavista ohjelmista suosituimpia. Talvikautena moottorikelkkasafareille on osallistunut noin 100 000 matkailijaa ja määrä on kasvussa. Kelkkasafareiden suosiosta päätellen matkailijat itse eivät paheksu toiminnasta aiheutuvia päästöjä, vaikka puhdas luonto on on eräs tärkeä Lapin matkailun valtti.
Safariyrittäjät puolustavat kelkkaparkkiaan Ystävyyden puistossa vaihtoehtojen puutteella ja moottorikelkkailun merkityksellä kaupunkilaisten työllistäjänä. Jos kelkkasafarille osallistujat kuljetetaan linja-autoilla keskustan hotelleista jonnekin muualle siirrettävälle lähtöpaikalle, sekin aiheuttaa ylimääräistä liikennettä, melua ja pakokaasupäästöjä. Arvioita, olettamuksia ja laskelmia sellaisista on esitetty, mutta tutkimuksia niistä ei ole tehty.
Yrittäjät sanovat jo nyt valinneensa kelkkoihinsa mahdollisimman savuttomia kaksitahtiöljyjä. He ovat valmiita etsimään yhteisiä pelisääntöjä päästöjen ja melun vähentämiseksi, mutta he edellyttävät sitä ennen pitkäaikaista vuokrasopimusta puistosta kaupungin kanssa. Jos kelkkaparkki siirretään muualle, yrittäjät vaativat vähintäänkin muutaman vuoden siirtymäaikaa.
Kaksitahtikelkkojen korvaaminen huomattavasti ympäristöystävällisemmillä nelitahtikelkoilla ei safariyrittäjiä ainakaan tässä vaiheessa suuremmin innosta. Toimitusjohtaja Juhani Tulppo Eräsetti Oystä ja toimitusjohtaja Janne Anttila Arctic Safaris Oy:stä eivät luota vielä nelitahtikelkkojen toimintavarmuuteen Lapin vaativissa olosuhteissa. Lisäksi ne ovat hankintahinnaltaan kaksitahtikelkkoja huomattavasti kalliimpia.
Pieni piiri porisee
"Kyllä minä ymmärrän ihmisiä, joita tämä ärsyttää", sanoo toimitusjohtaja Tulppo. Hän pitää keskustelua kuitenkin pienen padan porina.
"Ei näillä rannoilla ole paljon työllistymisen vaihtoehtoja", muistuttaa Tulppo. Hän vertaa lentoliikenteen päästöjä moottorikelkkasafarien aiheuttamiin päästöihin. "Yksi lento kuluttaa jo enemmän kuin meidän kelkat yhteensä."
Toimitusjohtaja Anttila ei ole tukahduttamassa asiallista ja avointa keskustelua, jossa eri osapuolet saavat ilmaista kantansa ja esittää vaihtoehtoja. Anttila toivoo, että päätöksiä kelkkaparkista ja safariyritysten toimintaedellytyksistä ei tehdä heppoisin perustein. Anttilan mielestä kelkkaparkin häätäminen muualle vaikuttaisi toiminnan uskottavuuteen laajemminkin kuin vain safariyrityksiin.
"Matkustajien kuljettaminen linja-autoilla toisen lähtöpaikkaan olisi matkailijalle eri tuote, kuin se mikä heille on myyty", sanoo Anttila. Ympäristökysymyksissä safariyrittäjien tulisi Anttilan mukaan olla jopa suunnannäyttäjinä, onhan luonto matkailutoiminnan perusta ja kivijalka.
Anttila uskoo vahvasti siihen, että suurin osa rovaniemeläisistä ymmärtää kelkkailun merkityksen työllistäjänä ja kaupunkikuvaa värittävänä ilmiönä. Hän ehdottaa, että tässä vaiheessa tutkitaan mihin perustetaan nykyisen kelkkaparkin lisäksi toinen kelkkaparkki ja lähtöalue.
"Puisto on valtuuttanut minut tähän", sanoo kelkkaparkin puistoon sijoittamista vastustava Olavi Nissinen. Hän asuu Pohjanpuistikossa, muutaman kymmenen metrin päässä kelkkaparkista. Nissinen sanoo olevansa enemmän huolissaan puiston käytöstä ja sille aiheutuvista vahingoista kuin asumista haittaavasta melusta ja päästöistä. Niitäkin hän on havainnut etenkin viikonloppuisin, kun muu liikenne on vähäisempää.
Vuokrasopimus
viideksi vuodeksi
Kelkkaparkin sijainnista tulevaisuudessa päättää ensi viikolla Rovaniemen tekninen lautakunta. Teknisen viraston vt. johtaja Olli Peuraniemi esittää lautakunnalle kelkkaparkkialueen vuokraamista safariyrityksille viideksi vuodeksi. Esityksen perusteena on matkailun ja moottorikelkkailun työllistävä vaikutus ja sen kasvumahdollisuudet. Peuraniemen mielestä 130 miljoonan euron vuotuinen matkailutulo on Rovaniemelle suuri asia ja siitä merkittävä osa on moottorikelkoilla hankittua. Safariyritykset työllistävät noin 160 henkilöä, joista osa on ympärivuotisia.
Teknisen viraston esityksessä edellytetään, että parkkialueen kelkkamäärää enää lisätä.Jatkossa laaditaan ohjeet tyhjäkäynnistä ja päästöihin vaikuttavista toimenpiteistä.
Kelkkaparkista meneillään olevan keskustelun perusteella ainakaan koko lautakunta ei ole Peuraniemen esityksen takana.
Teknisen viraston ja safariyrittäjien kesken tehtiin Ystävyyden puistosta kolmen vuoden vuokrasopimus, mutta tekninen lautakunta jäädytti vuokra-ajan tämän vuoden loppuun. Uuden päätöksen pohjaksi lautakunta teki katselmuksen paikan päällä.