Yritysten hiilidioksidipäästöt ovat muuttumassa arvotavaraksi, joka vaatii salkunhallintaa. Päästöt muuttavatkin parhaillaan pöytää yritysten ympäristöosastoilta rahoituksen ja riskienhallinnan puolelle.
"On odotettavissa, että päästökauppa alkaa selkeästi tämän vuoden puolella", ennakoi GreenStream Networkin (GSN) varatoimitusjohtaja Jussi Nykänen.
Tähän asti päästökauppoja on Euroopassa solmittu muutamia viikossa. Myös määrät ovat pieniä, 5 000-10 000 tonnin luokkaa. Mutta esimerkiksi Saksan alkujakoratkaisu runsas viikko sitten innoitti samantien kymmeniin kauppoihin.
Vaikka päästökauppa EU:ssa alkaakin vasta ensi vuonna, yritysten on jo hyvä varautua. "Kun hinnoittelee energiatuotteita, pitää suojautua hintariskien varalta", välitystoiminnoista vastaava Nykänen muistuttaa. Muussa tapauksessa tuotantoyhtiöiden vuoden 2005 sähkölaskujen hinnoitteluun liittyy tuntematon erä.
"Kyseessä on uusi omaisuus-erä." Esimerkiksi keskiverron kunnallisen energiantuottajan päästösalkun arvo on noin neljä miljoonaa euroa. Oulussa päästösalkun arvo kipuaa yli kaksinkertaiseksi, kun laskelmien pohjaksi otetaan 1,28 miljoonan tonnin hiilidioksipäästöt vuodelta 2002.
Miljardimarkkinat
Mitä luultavimmin hinnat päästömarkkinoilla kipuavat, kunhan huhtikuu 2006 lähestyy. Tuolloin on ensimmäinen tilityspäivä. Silti Nykänen ennakoi mattimyöhäisiä. "Osa yrityksistä herää, kun deadline on huomenna."
Toistaiseksi ei päästöjen välitystoiminta ole merkittävää. Mutta markkinoiden arvioidaan ensi vuonna tuplaantuvan. "Ne yltävät ehkä miljardiin euroon", Nykänen ennakoi. "Vuonna 2007 kokonaisvolyymi voisi Euroopassa nousta 6-10 miljardiin euroon." Saksan osuus on noin kolmannes.
Suomessa päästösalkku koostuu 43 miljoonasta hiilidioksiditonnista. Nykyisen 8 euron tonnihinnan mukaan yritysten yhteissalkku olisi siis yli 340 miljoonaa euroa.
"Olen varmasti tehnyt kaikki Suomen päästökaupat tähän mennessä", Nykänen toteaa. Vielä Fortumissa toimiessaan hän osallistui Suomen ensimmäiseen päästökauppaan kanadalaisten kanssa. Viime syksynä oli vuorossa Pohjoismaiden ensimmäinen EU-päästökauppa Joensuun Energian ja tanskalaisten välillä.
Tähän asti päästökauppaa on valmisteltu lähinnä poliittisella tasolla. Markkinat sen sijaan ovat alkutekijöissään. "Prosessit eivät ole kehittyneet."
Epäselvää on sekin, missä muodossa hiilidioksidia kaupataan. Komissiolla on tosin kehittelyssä koodisarja, jonka nimissä päästöosuudet vaihtaisivat arvo-osuustililtä toiselle. Mutta yksi maa voi päätyä myymään arvopapereita, toinen taas hyödykettä. "Erilaisten kaupankäyntiproseduurien yhteensovittaminen on hankalaa."
Kirjanpito auki
"Vastapuolen riskin hallinta on suurimpia kysymyksiä." Etenkin ilman sähköistä kauppapaikkaa olisi hyvin vaikea taata, että myyjä siirtää päästöosuuden juuri oikeaan aikaan.
EU:n päästökaupan ulkopuoliset, niin sanotut projektikohtaiset päästövähennyshankkeet taas vaativat viranomaisten hyväksynnän. "Veikkaan, että uusien jäsenmaiden hankkeet tulevat olemaan valtioiden välisiä." Yritysten taas on Itä-Euroopassa helpompi ostaa päästökaupan piirissä toimivien laitosten päästöoikeuksia, Nykänen neuvoo.
Sen sijaan esimerkiksi Maailmanpankin päästövähennysrahastot tullaan tekeillä olevan linkkidirektiivin myötä hyväksymään EU:n päästökaupan piiriin. Uusin CDCF-rahasto tosin tarjoaa kohteita vain 100 miljoonan euron arvosta.
Päästöoikeuksien avokätinen alkujako merkitsee uusille markkinoille tiettyä riskiä. Jos myyjiä on liian paljon ja ostajia vähän, hinta uhkaa pudota niin alhaiseksi, etteivät kaupat saatikka työkalujen kehittely kiinnosta ketään. "Mitä tehdään markkinoille, jos markkinat eivät toimi?"
Verotuskin on vielä auki. Mutta joka tapauksessa uusi omaisuuserä tulee ilmenemään yrityksen taseessa. IAS:n alaisen työryhmän ehdotuksen mukaan yritys joutuisi kirjaamaan tappiota, jos päästötonnin hinta nousee alkujaon jälkeen.
"Silloin joutuu kuolettamaan arvokkaampaa tuotetta kuin on saanut." Voittoa sen sijaan ei kirjattaisi.