Suomalaisyritysten arvellaan joutuvan maksajiksi eurooppalaisille kilpailijoilleen, kun EU:n päästökauppa hiilidioksideilla alkaa vuoden 2005 alusta Kioton pöytäkirjan velvoitteita mukaillen. Sähkön hinnan ennustetaan nousevan kestämättömäksi. Energia-ala toivoo, että päästökaupalle annettaisiin aikalisä.
Teollisuuden ja työnantajien TT:n ympäristönsuojeluasiamiehen Riitta Larnimaan mukaan päästöjä pidetään riskibisneksenä, kun luvista ja hinnoista ei tiedetä.
Päästökaupan toinen ongelma koskee fossiilisia polttoaineita, joista maksetaan energiaveroa, kun niitä käytetään lämmön tuottamiseen.
Ilmainen alkujako
tärkeä yrityksille
Yrityksiä kiinnostaa erityisesti se, minkälaisia oikeuksia niillä on päästöoikeuteen. Onko kerran annettu oikeus yritysten omaisuutta, jota voidaan siirtää myös yrityskauppojen myötä ja jakaa tytäryhtiöiden kesken. Päänvaivaa tuottaa myös se, että oikeudet ovat voimassa vain määräajan, jolloin toimintavarmuus vaarantuu.
Ilmainen alkujako on yrityksille elinehto. Kukin jäsenmaa päättää ns. alkujaossa, kuinka paljon laitokset saavat päästöoikeuksia. Komission on hyväksyttävä suunnitelma ensi vuoden keväällä.
EU:n ministerineuvosto on sopinut, että alkujako olisi ilmainen 2007 saakka. Siitä lähtien vähintään 90 prosenttia oikeuksista jaetaan ilmaiseksi. Euroopan parlamentti on kuitenkin esittämässä, että viisi prosenttia päästöistä pitäisi olla huutokaupan. Kaikki kasvihuonekaasut tulisi ottaa mukaan kauppaan heti eikä vain hiilidioksidia, kuten nyt on päätetty. Parlamentti ratkaissee kantansa direktiiviin heinäkuun täysistunnossa.
Nolo sopimus
syntyi vähin tiedoin
Pohjolan Voiman toimitusjohtaja Timo Rajala epäilee päästökaupan aiheuttavan Suomelle kansantaloudellista tappiota. "Kun päästöoikeuksia pitää ostaa muualta, se tarkoittaa rahan menemistä maasta ulos."
"Energia-ala on maksajan asemassa, koska olemme ylittäneet hiilidioksidipäästörajamme 17 prosentilla vuodesta 1990, jolloin Kioton sopimus tehtiin. Ja ylitys kasvaa tästä eteenpäinkin, sillä sähkönkulutus ei laske", hän sanoo.
"Hiilidioksidimaksun pulittaa jokainen sähköä käyttävä kuluttaja. Eikä tämä raha taivaasta putoa tai firma sitä hoida", Timo Rajala sanoo.
Rajalan mukaan energia-ala ei ole kuitenkaan yksimielinen päästökauppaan siirtymisen ajankohdasta.
Muun muassa Fortumille se on sopinut oikein hyvin. Ruotsalainen Vattenfall on toisaalta loikannut Fortumin leiristä pois. Konsernijohtaja Lars G. Josefsson suosittaa yhden- kahden vuoden aikalisää.
Sähkön hinnan nousu voi johtaa teollisuuden pakoon Ruotsista ja Suomesta halvempiin maihin. Hinnan nousu johtuu investointikustannusten kasvusta.
Rajalan mielestä Suomen valtuuskunnassa ei kerta kaikkiaan ollut riittävää tietoa teollisuuden näkökulmasta. Nyt joudutaan todennäköisesti maksamaan korkeaa hintaa päästöistä ja tukemaan kilpailijoitten investointeja. "Tämä on noloa. Olisi kuitenkin jatkossa hyvä tietää, mistä päätetään ja sen vuoksi en kiirehtisi päästökaupan alkamista."
Päästökaupoissa on vielä kaikki auki niin kansallisella kuin EU:n tasollakin. Ympäristöministeriön virkamieslähteiden mukaan teollisuuden edustus on ollut koko ajan mukana työssä. Lisäksi heidän edustajansa ovat mukana kauppa- ja teollisuusministeriön työryhmässä, jossa päätetään elokuun loppuun mennessä, miten Suomessa jaetaan päästöluvat. Asia koskee tässä vaiheessa noin 300:aa laitosta.
Ympäristöministeriön teettämän selvityksen mukaan päästökaupan kokonaistaloudelliset vaikutukset voivat olla Suomelle hyödyllisiä, mutta onnistumiseen vaikuttaa ratkaisevasti päästöoikeuksien hinta ja miten oikeuksia jaetaan.
Päästökaupan piiriin kuuluu Suomessa 60 prosenttia kaikista hiilidioksidipäästöistä eli enemmän kuin jäsenmaissa keskimäärin, joissa luku on 46 prosenttia.