Maamme turveala on huolissaan, mitä vuoden 2005 alussa käynnistyvä kasvihuonekaasujen päästökauppa vaikuttaa turpeen kilpailukykyyn lauhdesähkön tuotannossa. Yrittäjät uskovat sen heikentävän alan kilpailukykyä ja vähentävän jossain määrin turpeen käyttöä. Myös sähkön hinnan uskotaan vääjäämättä nousevan.
Turveruukin toimitusjohtaja Aulis Martinmäki kertoo konkretisoineensa itselleen sähkön hinnan nousua. "Nykyisin maksan suorana osakotisähkölämmittäjänä yli 1 300 euroa vuodessa kaikesta sähköstä.Tulevaisuudessa se tulee olemaan 2 000-2 700 euroa. Eli sähkön hinta vähintään puolitoistakertaistuu viimeistään vuoden 2008 tilanteessa", Martinmäki sanoo.
Pohjoismaissa yli puolet sähköstä tuotetaan vedellä, joka on selkeästi edullisin tuotantomuoto. Nyt kun vettä on viime vuosina ollut vähän, turpeen kilpailukyky lauhdesähkön tuotannossa on ollut hyvä. Sen sijaan vuosina 1998 ja 1999 vesitilanne oli hyvä ja turpeen kilpailukyky puolestaan heikko.
"Kun aiemmin vesitilanne oli se, joka aiheutti vaihtelua, on siihen nyt päästökaupan myötä tullut kolmas elementti", Martinmäki sanoo. "Se saattaa heikentää turpeen kilpailukykyä ja vähentää jossain määrin sen käyttöä. Suurin huoli on kuitenkin se, että kun aiemmin vesitilanne oli se, joka aiheutti vaihtelua, niin nyt vaihtelut tulevat olemaan entistä jyrkemmät."
Kun sähköä on jollain tapaa kuitenkin tuotettava, täytyy tulevaisuudessakin varautua kuiviin vesivuosiin. Turpeen määrää sähköntuotannossa Martinmäki ei kuitenkaan ryhdy arvioimaan, koska esimerkiksi päästöoikeuksia ei ole vielä jaettu laitoskohtaisesti. "Emme tiedä, miten meidän asiakkaamme, esimerkiksi Oulun Energia ja muut tulevat niitä saamaan."
Yksi epävarmuustekijä on Martinmäen mukaan se, ettei päästökaupan hintaa markkinoilla tiedä vielä kukaan. Siihenkin todennäköisesti tulee vaikuttamaan se, onko vesivuosi hyvä vai huono.
Turveala itse on ennustanut turpeen käytön vähenemistä tulevaisuudessa aina muutamasta prosentista jopa kolmeenkymmeneen prosenttiin. Martinmäen mukaan arviot ovat kuitenkin vielä heittoja, eikä hän ryhdy arvioimaan, minkä suuruisina ne toteutuvat.
Tällä hetkellä turpeella tuotetaan vähän vajaa kymmenen prosenttia Suomessa käytetystä sähköstä. Turveala on myös merkittävä työllistäjä, välilliset vaikutukset mukaan lukien se antaa noin 8 000 henkilötyövuotta. Pohjois-Suomessa tuotetaan ja käytetään lähes puolet koko maan turpeesta. "Täällähän kaukolämpötuotanto on noin 70 prosentin luokkaa siitä, mitä turpeella tuotetaan", sanoo Martinmäki.
EU:ssa käynnistyy vuoden 2005 alussa direktiivin mukainen kasvihuonekaasujen päästökauppa, jonka tarkoituksena on vähentää kasvihuonepäästöjä. Päästökauppa koskee vuosina 2005-2007 vain hiilidioksidipäästöjä. Vuodesta 2008 se voi laajeta koskemaan yhtä tai useampaa Kioton pöytäkirjan muista viidestä kaasusta tai kaasuryhmästä.
Laskelmat osoittavat, että nykyisillä vähennystoimenpiteillä Suomen kasvihuonekaasupäästöt yhä ylittävät vuosina 2008-2012 meille UN:n taakanjaossa sovitun tavoitteen eikä siihen ylletä ilman voimakkaita lisätoimenpiteitä.
Martinmäki sanoo, ettei hän ole hirvittävän huolissaan turvealan puolesta ensimmäisen kauden päästökaupasta. Turpeen käyttö tulee todennäköisesti jonkin verran pienenemään, mutta se on parin viime vuoden aikana ollutkin ennätyksellisen suurta. Mutta toisella kaudella, jolloin kokonaispäästömäärät ovat selvästi pienemmät kuin ensimmäisellä kaudella, turpeen käyttö saattaa pudota merkittävästi.
Positiivisena asiana päästökaupassa Martinmäki näkee sen, että se tuo lisäkannattavuutta puun energiakäytölle. Niinpä esimerkiksi metsähaketta, jonka käyttö on vielä ollut marginaalista, ruvetaan todennäköisesti käyttämään nykyistä enemmän.