Helsinki
Teollisuus epäilee suunnitellusta päästökaupasta muodostuvan kohtalonkysymyksen suurteollisuudelle. Suomen perinteinen teollisuus on erittäin energiaintensiivistä, joten Teollisuuden ja Työnantajien taholla hanketta pidetään tulevan hallituksen tulikokeena.
Tähän asti suomalainen teollisuus on toteuttanut ilmastostrategiaa vapaaehtoisin sitoumuksin. EU:ssa valmistellaan kuitenkin parhaillaan Kioton sopimuksen toteuttamiseen tähtäävää päästökauppadirektiiviä. Suomelle siitä ennakoidaan TT:n keskiviikkona järjestämän vuosittaisen energiaseminaarin perusteella pelkkiä pulmia.
Epätietoisuus vallitsee toistaiseksi niin sanotusta alkujaosta, jossa eri yrityksille ja laitoksille määrätään päästökattokiintiöitä, ja siitä, miten joustava kauppakohde niistä muokataan. Siis miten yritykset voivat jatkossa myydä alittamiaan kiintiöitä oman maan sisällä tai maailmalla.
Tuotanto halvempiin
maihin
Uuden normiston epäillään paitsi jäykentävän nykyistä toimivaa käytäntöä myös nostavan turhaan kustannuksia, varoittaa TT:n energiapoliittisen valiokunnan puheenjohtaja, Ahlström Oyj:n toimitusjohtaja Juha Rantanen ja uhkaa tuotannon ja jalostusarvon siirtyvän Suomesta pois.
Jos siis uhka käy toteen, Ahlström esimerkiksi väistää tuotantoineen Chileen, Brasiliaan tai Indonesiaan.
"Siellä on halvempi kuitu, halvempi energia eikä määräyksiä", Rantanen huomauttaa.
Toistaiseksi vasta 55 prosenttia maailmasta pyrkii toteuttamaan Kioton sopimusta. Merkittävin ulkopuolinen on Yhdysvallat.
Suomessa on jo nyt erittäin raskas energiaverotus. Etenkin sähkövero rassaa, pelkästään metsäteollisuus maksaa sähköveroa vuosittain noin 100 miljoonaa euroa.
Muutenkin teollisuus on paininut kustannuspaineissa. Sähköenergian hinta on tänä talvena kaksinkertaistunut vähäisten vesivarastojen vuoksi, totesi kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj:n johtaja Timo Toivonen. Hinta on edelleen jopa 40-50 euroa megawatilta.
Suomessa käyttämättömät kapasiteetit hupenivat naapurimaihin verrattuna kaikkein alimmalle tasolle. Mutta kaikenkaikkiaan on pohjoismaisessa yhteisverkostossa pärjätty talven yli hyvin. Jos kuitenkin pakkashuiput olisivat sattuneet kaikissa maissa yhtä aikaa, olisi tilanne ollut toinen, Toivonen epäilee.
Hän toivookin, että alkuvuoden kova hintataso, joka edelleen jatkuu, antaisi nyt riittävän signaalin sille, että myös naapurimaissa rakennettaisiin lisäkapasiteetteja.