Päästöjen rajoittaminen päästökaupalla lohkaisee vuoden 2010 kansantuotteesta noin 0,4-0,7 prosenttia, ilmenee Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen Vattin tutkimusjohtajan Juha Honkatukian tekemästä vertailussa.
Jos päästöoikeuksien hinta pysyy kohtuullisena, kansantaloudessa kustannukset pysyvät melko lailla samana riippumatta siitä, miten päästöoikeudet jaetaan eri toimialojen välillä. Yksittäisillä toimialoilla erot voivat silloinkin olla suuria.
Jos oikeuksien hinta nousee korkeaksi, silloin kokonaisuuden kannalta olisi edullisinta suosia jaossa prosessipäästöjä ja teollisuuden energiantuotantoa.
EU:n yhteisten pelisääntöjen avulla päästöjen rajoittaminen näyttäisi tutkimuksen mukaan kuitenkin olevan halvempaa kuin rajoittaa päästöjä pelkästään kotimaisin keinoin, mm. verotuksella.
Honkatukian tutkimuksessa vertaillaan kolmen erilaisen jakotavan kansantaloudellisia vaikutuksia. Kussakin mallissa päästökauppaa käyville toimialoille kokonaisuutena jaetaan yhtä suuri määrä päästöoikeuksia, mutta eri toimialojen kiintiöissä on eroja.
Tutkimuksen on teettänyt kauppa- ja teollisuusministeriö.