Päästötonnin hinta on yli kaksinkertaistunut sitten vuoden alun. Alkuviikosta hiilidioksiditonnin hinta kipusi hetkellisesti jopa 18,5 euroon. Syynä pidetään muun muassa Itä-Euroopan päästöosuuksien leikkauksia.
Irtiotto alkoi jo maaliskuun lopussa, vahvistaa Pohjoismaiden suurimman päästökauppavälittäjän GreenStream Network Oy:n (GSN) varatoimitusjohtaja Jussi Nykänen. Koko huhtikuun on toteutunut hinta pysytellyt 15 euron pinnassa.
"Mitä korkeammalle hinta menee, sitä harvemmat osallistuvat markkinoihin." 16 euron hintatasollakin on silti yhä käyty enemmänkin kauppaa, kaupankäynnistä GSN:llä vastaava Nykänen tietää.
"EU-komissio on ottanut aikan tiukan linjan", hän arvioi syitä. Vasta tiistaina komissio kiristi tshekkien jakosuunnitelmaa noin kymmenellä prosentilla. Englanti taas sai pakit löysennyssuunnitelmalleen.
Jo aikaisemmin komissio on leikannut Puolan jakosuunnitelmaa. Sen oikeuksia vähennettiin lähestulkoon saman verran kuin nykyjärjestelmä sallii päästötonneja koko Suomelle.
Vähemmän
turvetta
Markkinat ovat vilkastuneet ja laajentuneet selvästi päästökaupan alettua EU:ssa vuoden alussa. Päivittäin kaupan piiriin tulee EU-tasolla 500 000 tonnista miljoonaan tonniin. Myös suomalaisia näkyy markkinoilla. "Useat yritykset operoivat päästöoikeustilejään suunnilleen siinä tahdissa kuin ne syntyvät." Kovaa kiirettä tosin pitäisi olla, sillä yrityksillä on vuosi aikaa hankkia puuttuvat oikeutensa.
Päivittäiseen kaupankäyntiin on tarvetta vain lauhdevoimaloilla, sillä niillä sähkön tuotanto riippuu päivän markkinahinnasta, Nykänen arvioi. Liian kallis päästöhinta voikin pakottaa keskeyttämään tuotannon ja hankkimaan sähkön muualta.
Tilanne heijastuu etenkin nostopaineina sähkön hinnassa, Nykänen arvioi. "Suomen teollisuuden kannalta vaikutus sähkön hintaan on merkittävin tekijä tällä hetkellä."
Lämmön ja höyryn tuotannossa turve säilyy hiiltä edullisempana, mutta sähkövoiman puolella turpeen käyttövähenemä on jo iso, selvittää Vapon energiapuolen toimialajohtaja Juhani Hakkarainen ja kaipaa turpeelle veronkevennystä.
Hakkaraisen mukaan turpeen kysyntä on laskenut alkuvuonna 20-30 prosenttia. Puun myynti sen sijaan on noussut kymmenen prosenttia. "Sitä ei veroteta."
Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen vetosikin keskiviikkona maa- ja metsätalousvaliokunnassa hallitusta helpottamaan turpeen verotusta juuri päästöjen kovaan hinnannousuun vedoten.
Valtaosa EU:n päästökaupoista tehdään akselilla Englanti ja Hollanti. Mutta vasta kourallinen yrityksiä, kuten pankit tai finanssitalot, spekuloi aktiivisesti päästöoikeuksilla, Nykänen kertoo. Keinottelijoita estää se, että hinta-arviot ovat vaikeita. Niissä pitää huomioida paitsi politiikka, energiantarve ja teollisuusindeksit sekin, mitkä maat milloinkin ovat tulossa markkinoille.
Itä-Euroopan uudet jäsenmaat ovat vasta erillistapauksissa mukana markkinoilla. Niiden on ensin valmisteltava kaupankäyntiproseduureja yritysten sisällä. Toistaiseksi puuttuvat vielä rekisterit ja oikeuksistakin on epävarmuutta. "Veikkaisin, että ainakin jotkut yritykset tulevat markkinoille kesällä." Itä-Euroopan mukaantulo lisännee paineita ennemmin hinnan alennuksiin kuin ylennyksiin.