Kulutttajavirasto ja päivittäistavarakauppa ovat kinastelleet 30 ja 50 prosentin alennustarrojen käytöstä. Kuluttajavirasto vaatii, että kaupan on ilmoitettava alennetulle tuotteelle myös uusi kilo-, litra- tai yksikköhinta. Vaatimusten noudattaminen edellyttäisi jokaisen aletuotteen hinnan uudelleen laskemista, mikä kaupan edustajien mukaan tulisi liian kalliiksi ja työlääksi.
Kuluttajaviraston vaatimus perustuu hintamerkintäasetuksen kuudenteen pykälään. Oulun yliopiston matematiikan laitoksen emeritalehtori Alli Huovinen kehottaa lakipykälän laatijoita miettimään asioiden tärkeysjärjestystä. Hänen mielestään suomalaiset saisivat välillä hieroa älynystyröitään, matematiikan taidot kun tuntuvat olevan heikossa jamassa.
"Nykyään luotetaan liikaa koneiden laskutaitoon. Luulisi, että prosentti- ja korkolaskujen osaaminen olisi arvossaan laman aikana. Esimerkiksi lainoja ottaessa täytyy arvioida, saako lyhennykset suoritettua ja korot maksettua. Joka paikassa tarvitaan matematiikkaa, ei siitä pääse yli eikä ympäri." Huovinen puolustaa sitä, että ajattelulle jätetään tilaa. Hinnanalennus tulisi näyttää prosentuaalisesti, näin ihmiset saisivat edes vähän miettiä.
"Hintojen arvioiminen on tärkeä, jokapäiväisessä elämässä tarvittava taito. Prosenttilaskujen osaaminen tulisi säilyttää vaikka sitten keinotekoisesti."
Valppaus
palkitaan
Huovinen kertoo arvioivansa aina ostostensa loppusumman tuotteita kaupasta kerätessään. Kassallakin voi tapahtua inhimillisiä virheitä, ja myös siksi asiakkaan tulisi olla valppaana.
"Kerroin tämän esimerkin usein tunnilla: mieheni palautti markka-aikana ison limsapullon, jonka pantti oli 2,50 markkaa. Kassahenkilö olikin vahingossa veloittanut kyseisen summan ja kun mieheni valitti asiasta, antoi kassa hänelle takaisin sen saman 2,50 markkaa. Mieheni vaati kuitenkin luonnollisesti viittä markkaa, mutta kassa ei ymmärtänyt syytä. Johtoportaasta asti hänelle piti selittää tilanne."
Matematiikan lehtori kehottaa ihmisiä tarttumaan rohkeasti prosenttilaskuihin. Jos tuote on 30 prosentin alennuksella, tarkoittaa se samaa, kuin että hinnasta lähtee lähes kolmannes pois.
"Pitäisi ymmärtää, että kahdenkymmenen prosentin alennus tarkoittaa samaa, kuin se että hinnasta lähtee viidennes. Alennusten laskemisessa tulee murtolukujenkin käyttö tutuksi, käytössä on siis monenlaista laskutoimitusta. Ostoksia tehdessä voi harjoittaa aivotoimintaa."
Aivojumpalla
perustaitoja
Peruslaskutoimitukset opetetaan jo peruskoulussa. Huovinen on prepannut abeja ylioppilaskirjoituksiin ja todennut, että esimerkiksi prosenttilaskujen opettamisessa täytyy usein lähteä liikkeelle alkutekijöistä.
"Opin aikoinaan prosentti- ja korkolaskut keskikoulun toisella luokalla. Ne taottiin perusteellisesti mieleen ja sen koommin niitä ei ole tarvinnut kerrata. Ikäpolvellani osaaminen on ehkä järeämpää. Nykyään korkeakouluopiskelijoille saattaa tuottaa vaikeuksia laittaa erilaisia murtolukuja suuruusjärjestykseen."
Huovinen ihmettelee, miksi ihmisiä passivoitetaan tekemällä kaikki laskutoimitukset valmiiksi. Hänellä onkin leikkimielinen ehdotus tilanteen korjaamiseksi:
"Suomalaisten olisi ehkä aika alkaa kilpailla aivojumpalla, kun urheilussa ei oikein pärjätä. Uutisoinnin myötä lajin arvostus kohoaisi ja saataisiin harrastajia lisää."