Paasio moittii vir­ka­mies­val­taa

SDP:n entinen puheenjohtaja ja europarlamentaarikko Pertti Paasio on huolissaan siitä, että SDP:stä on tullut pääministeri Pa

Pertti Paasio korostaa, että puolueeen politiikan pitää syntyä puolue-elimissä, ei valtion virastoissa. ”Nyt on käynyt näin. Roolit ovat väärin päin.”
Pertti Paasio korostaa, että puolueeen politiikan pitää syntyä puolue-elimissä, ei valtion virastoissa. ”Nyt on käynyt näin. Roolit ovat väärin päin.”
Kuva: Arkisto

SDP:n entinen puheenjohtaja ja europarlamentaarikko Pertti Paasio on huolissaan siitä, että SDP:stä on tullut pääministeri Paavo Lipposen kahden hallituksen aikana entistä selkeämmin valtionhoitaja ja päätöksentekovaltaa on valunut entisestään virkamiehille.

Paasio muistuttaa puheenjohtajakisaa käyviä tovereitaan siitä, että Tampereen puoluekokouksessa kesäkuussa valitaan johtaja puolueelle, ei valtionhoitajaa.

SDP:n puheenjohtajakilpa pääministeri Paavo Lipposen ja ulkoministeri Erkki Tuomiojan välillä on ollut Paasion mielestä otsikoilla puhumista ja keskustelua siitä, että keskustellaan. ”On sanottu, että katsotaan peruutuspeiliin tai tulevaisuuteen. Olisi pitänyt puhua siitä, millä tavalla tulevaisuutta halutaan muokata. Tulevaisuus ei vain tule, sitä myös tehdään”, Paasio muistuttaa ja harmittelee: ”Tätä keskustelua ei ole ollut.”

Paasion mukaan ei riitä, että sanotaan demarikentän tuntevan molemmat puheenjohtajakandidaatit. ”Minäkin olen tuntenut heidät 1960-luvulta asti”, huomauttaa Tuomiojan puolesta liputtava Paasio.

Hänen mukaansa kyse on siitä, mitä tässä ajassa ajatellaan puolueen roolista ja miten SDP hoitaa tehtävänsä kansanvallan kanavana sekä linjaa tulevaisuutta. Paasio huomauttaa, asioita halutaan ja pitää teemoittaa myös yleisissä vaaleissa ja hallitusneuvotteluissa. Näin pitäisi ehdokkaiden tehdä myös puheenjohtavaalissa.

”Tulevaisuuteen katsominen ei ole mitään postiluukusta tirkistelemistä. Se tarkoittaa poliittisia linjavetoja ja avausten suorittamista. Tämä on jäänyt puolueessa hyvin vähälle”, Paasio moittii.

Hänen mukaansa sama pätee muihinkin puolueisiin. ”Keskustalla on ollut pari epäonnistunutta teemaa, muun muassa työreformi. Sekin on ollut pelkästään otsikoilla pelaamista. Avauksia on tullut kansliapäälliköitä, pää- ja yritysjohtajilta ja ay-liikkeestä”, Paasio toteaa. Hänen mukaansa nämä avaukset tukevat sitä työtä, mikä puolueiden pitäisi tehdä.

SDP:n ja ay-liikkeen tiivimpää yhteistyötä Paasio pitää hyvänä, kunhan huolehditaan, ettei puolueesta tulee SAK:n etäispääte. ”Niin ei saisi käydä. Puolueelle kuuluvia tehtäviä ei saa siirtyä ay-liikkeelle. 1950-luvun puoluehajaannuksessa ay-toimitsijoilla oli liikaa poliittista valtaa”, Paasio muisuttaa.

Virkamiehet päättävät liikaa

Paasion mukaan myös SDP:n puheenjohtajakisan olennainen kysymys kuuluu, missä puolueen politiikka syntyy. ”Syntyykö se omissa järjestöissä ja päätöksentekoelimissä vai valtion virastoissa tullakseen valmiina annoksena hyväksyttäväksi poliittiselle kentälle. Nyt roolit ovat menneet väärin päin. Päätöksiä syntyy aivan liikaa virkamieskunnan keskuudessa. Tämä on juuri sitä valtionhoitajuutta”, Paasio sanoo.

Hänen mukaansa Lipposen kahden hallituksen aikana on päätösvaltaa on valunut entisestään virkamieskunnalle. ”Virkakoneisto on sitä varten, että se panee toimeen poliittisen tahdon”, Paasio muistuttaa. Hän lisää, että virkamiehet eivät ole kahmineet itselleen lisää valtaa, vaan täyttäneet syntyneen valtatyhjiön.

Paasiota huolettaa se, että jos puolue laiminlyö omia tehtäviään, kansalaisten kiinnostus politiikkaan laskee entisestään. Tämä on suurista puolueista SDP:lle suurin ongelma, Paasio toteaa. ”Jo itsekkäistä syistä pitää muistaa, että puolueissa on politiikan syntymisen paikka.”

Yksi osoitus valtionhoitajuudesta on Paasion mielestä sekin, että Lipposen ja Tuomiojan välillä on vain yksi ehdokastentti. Se on ensi lauantaina Helsingissä. ”Mitään kepu-rallia ei olisi tarvittu. Mutta muutamia sellaisia tilaisuuksia, jossa puolueen jäsenet olisivat päässeet kysymään suoraan ehdokkailta, olisi kaivattu”, Paasio toteaa.

Paasio pitää välttämättömänä, että SDP muuttaa sääntöjään niin, että puoluekokous valitsee suoraan myös varapuheenjohtajat. Sääntövaliokuntaa johtava Paasio uskoo, että tätä koskeva sääntömuutos menee läpi Tampereella 6.-8. kesäkuuta pidettävässä puoluekokouksessa.

Nykyään puoluekokous valitsee ensin 15 jäsentä puoluehallitukseen ja heidän joukostaan sitten kaksi varapuheenjohtajaa. Paasio haluaa keikauttaa valinnan niin päin, että ensin valitaan varajohtajat, sitten täytetään muut puoluehallituksen loput paikat.

Ilmoita asiavirheestä