"Pohjoisen teatterin pitää nostaa pohjoisia teemoja ja pohjoisia kirjailijoita näyttämölle. Meidän pitää tehdä ittemme näköistä teatteria. Välillä on tuskallista tehdä kantaesityksiä, mutta ne myös palkitsevat."
Siinä on Oulun kaupunginteatterin uuden johtajan Ahti Ahosen ohjelmistolinjausta.
Ahonen aloittaa teatterinjohtajan virassa 1. elokuuta 2006.
Kolme vuotta jatkunut Rovaseudun kuntayhtymän joulukoordinaattorin pesti päättyy vuodenvaihteessa. Ahonen on oma herransa vuoden alusta.
"Käytän kevään valmistautumiseen."
Pienellä näyttämöllä voi kaivaa verta nenästään
Ahti Ahosen kaveri, teatterinjohtaja Kari Rentola teki Lahdessa omat johtopäätöksensä ja päätti jättää tehtävänsä kesken kauden. Hän ei saanut houkuteltua teatteriin budjetin edellyttämiä 100 000 katsojaa vuodessa.
Millaisella ohjelmistolla Oulussa saadaan yleisön kiinnostus säilymään, uusien syttymään ja teatterin salit täyttymään?
"Leipä tulee isolta näyttämöltä, niin me ajattelimme myös Rovaniemellä. Pienellä näyttämöllä voi sitten ottaa paljon huimempia riskejä. Tietty yleisö löytää pienen näyttämönkin. Siellä voi kaivaa verta nenästään, semmoisiakin asioita pitää tehdä."
Ahonen ei myöskään hylkäisi kunnon perusklassikoita, niitäkin tarvitaan hänen mielestään.
Hirtettyjen kettujen metsässä antisankareita
Kevään aikana Ahonen aikoo tehdä näyttämösovituksen Arto Paasilinnan romaanista Hirtettyjen kettujen metsä. Onko se tulossa Oulun teatterin ohjelmistoon?
"Toivon, että voimme laittaa sen sinne näyttämölle. Siinähän on pohjoinen kirjailija ja pohjoinen aihe. Ei tämmöinen hyvä veijaritarinakaan alta pois ole."
"Romaanin kaikki kolme keskushenkilöä - vanha kolttavaimo, epäonnistunut majuri ja velmu pikkurikollinen - ovat antisankareita ja elämän sivuraiteilla. Näitä kohtaloita pohjoisessa on valitettavan paljon tänään. Mutta eiköhän me voida välillä nauraa vähän itsellemmekin."
Lisäksi Ahosella on "yksi juju" Bengt Pohjasen kanssa erilaisten kulttuurien kohtaamisesta. Aiheen työstämistä jatketaan.
"Outi Nyytäjä on luvannut kirjoittaa Oululle uuden näytelmän. Alunperin se oli semmoinen humoristinen naisasianäytelmä, mutta aihe on muuttunut pari kertaa. Se on jäänyt Nyytäjän nykyisen projektin, Hella Wuolijoki -elokuvan alle. Toivottavasti Outi ehtii ajatella näytelmää jo ensi kesänä. Sitten se ehkä saatais meille esitettäväksi jo parin vuoden päästä."
Helsingin kaupunginteatteri tuo alkuvuodesta ensi-iltaan Andrew Lloyd Webberin säveltämän musikaalin Evita. Onko Oulun kaupunginteatterin kokoisella laitoksella lihaksia ja rahaa suurmusikaaleihin?
"Luulen, että oikeallakin musiikkiteatterilla on sijansa, kun katsotaan sen paikka. Niille me varmaan voidaan löytää joku yhteistyökumppanikin, kaikkea ei tartte silloin repiä omasta kassavirrasta. Matkailupuolella olen esimerkiksi tehnyt yhteistyötä Heikki Viertolan putiikin (Oulun Liikekeskus ry) kanssa."
Kulttuuriprofiilista toinen brändi Oululle
Ahti Ahonen puhuu Oulun kulttuuriprofiilin nostamisesta ja vetovoimaisuustekijöistä.
"Komea kulttuuriprofiili olisi toinen brändi Oululle teknologian rinnalla. Oulu on kulttuurikaupunki, yliopistokaupunki. Oulussa on osaamista, tutkimusta ja kulttuuria. Näillä on varmaan paljon annettavaa keskenään."
Rovaniemellä Ahonen kertoo tehneensä mielellään yhteistyötä Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan kanssa.
"Luulen, että sellaisia yhteistyömuotoja kannattaa etsiä Oulussakin."
Kulttuurilaitosten yhteistyötä Ahonen pitää äärettömän tärkeänä.
"Voisin sanoa, että risassakin repussa voi olla leuhkat eväät, mutta kun se ei Oulun kohdalla tartte olla edes risa reppu, koska kaupungissa on niin hienot taidelaitokset.
Oulun teatterissa Ahonen on aikaisemmin toiminut opiskeluaikanaan Esko Länsinevan ohjausassistenttina musikaalissa Viulunsoittaja katolla. Kesällä 1982 hän ohjasi Hupisaarille Oulun Työväen Näyttämölle Viipurin nopeat.
Loppuviikon Ahonen on kertausharjoituksissa Someronharjulla Rovaniemen maalaiskunnassa. Haastattelupäivän hän sai vapautusta, mutta auton takaboksissa oli mukana armeijan koko varustus. Viime yön tuleva teatterinjohtaja kulutti yöammunnoissa.