Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Risto E. J. Penttilä raottaa salaisessa Northern Light -konferenssissa käytyjä keskusteluja. Hän kertoo, että aiheina olivat muun muassa euroalueen yhtenäisyys, Kreikan kriisi, digitalisaation mahdollisuudet ja Venäjä-pakotteet.
Kolmepäiväiseen, lauantaina päättyneeseen konferenssiin Helsingin Kalajastajatorpalla osallistui kaikkiaan yli sata eri talous- tai mielipidevaikuttajaa yli 20 eri maasta.
Jorma Ollilan vetämän huippujohtajien kokouksen osallistujalista oli osittain salainen. Vieraiden joukossa olivat muun muassa Siemens AG:n toimitusjohtaja Joe Kaeser ja Ruotsin entinen ulkoministeri Carl Bildt.
Konferenssin pääsihteerinä alusta asti toiminut Penttilä paljastaa, että yksi keskustelunaihe oli pakotteet Venäjän ja länsimaiden välillä.
– Pakotteista ja niiden vaikutuksista kaupantekoon puhuttiin paljon Venäjä-aiheisissa keskusteluissa.
Suomi ei keskiössä
Pakotekeskustelu ei Penttilän mukaan liittynyt Suomeen, vaan laajemmin idän ja lännen väliseen vaikeaan suhteeseen. Hänen mukaansa Suomen asiat eivät muutenkaan olleet tapahtuman keskiössä.
– Meillä ei ollut agendalla mitään suomalaisia kysymyksiä. Aiheina olivat erityisesti eurooppalaiset ja globaalit uhat ja niiden vaikutus eurooppalaiseen yritystoimintaan.
Penttilän mukaan kokousten henki oli vaikeista aiheista huolimatta hyvä ja keskustelut rakentavia.
– Mutta kyllä tässä on ihan selkeitä erimielisyyksiä.
Penttilä sanoo, ettei hän voi mennä keskustelujen yksityiskohtiin.
– Täällä on ollut hyvä henki senkin takia, että kenenkään ei tarvitse varoa, että sanooko jotain väärää, kun tilaisuus on ´off the record´. Sitä kaikki pitävät tärkeimpänä konferenssissa. On helppo joutua mielikuvien vangiksi. Tämä tuo lisämausteensa ajatteluun puolin ja toisin.
Tiukkaa vääntöä ja voimakasta keskustelua
Pakoteasiaan Penttilä lisää, että pikaisia ratkaisuja idän ja lännen kiristyneille väleille ei konferenssissa keksitty.
– Nopeaa korjauslääkettä kukaan ei näe tulehtuneisiin suhteisiin.
– Täällä on ollut tiukkaa vääntöä ja käyty voimakasta keskustelua eri osapuolien välillä siitä, onko Venäjän suunta hyökkäävä vai puolustava, Penttilä viittaa erilaisiin näkemyksiin Venäjän pyrkimyksistä.
Sekä idän että lännen osallistujat olivat Penttilän mukaan kuitenkin yksimielisiä yhdestä asiasta: Minskin sopimusta pitää kaikkien osapuolien kunnoittaa, jos idän ja lännen suhteita halutaan viedä parempaan suuntaan.
– Kaikkien osapuolien mielestä sopimus on epätäydellinen monella tapaa, ja sitä on rikottu, mutta se on ainoa, mikä meillä on ja sen pohjalta mennään eteenpäin.
Konferenssiin osallistuneiden mukaan siis täydellinen tulitauko Ukrainan konfliktialueilla, jota Minskin sopimuksessa muun muassa edellytetään, on edellytys umpisolmussa olevien idän ja lännen suhteiden avautumiselle.
Fennovoima ei ollut esillä
Fennovoiman pääomistajan Voimaosakeyhtiö SF:n kroatialaisosakas Grigory Edel kertoi Lännen Medialle perjantaina, että hän osallistui kutsuvieraana konferenssiin. Edelin mukaan hän sai kutsun tapahtumaan aikoja sitten, minkä vuoksi hän matkusti torstaina Helsinkiin.
Edelin ei ollut alun perin tarkoitus tavata matkansa aikana mediaa, mutta hän lopulta päätti avata Fennovoima-kuviota perjantaina Lännen Medialle ja muutamalle muulle tiedotusvälineelle.
Penttilä ei vahvistanut kroatialaisosakkaiden osallistumista konferenssiin, vaan sanoi, että jokainen kutsuvieras päättää itse, kertooko osallistumisestaan. Hänen mukaansa ydinvoima-asioita käsiteltiin globaaleihin uhkakuviin liittyen.
– Ilmastonmuutokseen liittyen ydinvoimasta on keskusteltu. Suomen ydinvoimaratkaisut eivät olleet esillä.
Kreikan tilanne puhutti
Keskusteluja käytiin myös muun muassa digitalisaation hurjasta kehityksestä ja euroalueen tulevaisuudesta, erityisesti Kreikan tilanteesta.
– Oli sunnuntaisen kansanäänestyksen tulos mikä tahansa, Euroopan pitää pelastaa Kreikka, Penttilä summasi euroalueeseen liittyvien keskustelujen sisältöä.
– Sitä vaihtoehtoa ei enää ole, että Kreikka voisi pelastaa itsensä. Eurooppa joutuu käyttämään Kreikkaan paljon aikaa ja rahaa.
Keskusteluissa nousi Penttilän mukaan pelkoja siitä, että mikäli Kreikka jätettäisiin heitteille, koko Euroopan integraatioprosessi voisi lähteä väärään suuntaan.
– Meillä on eurokriisi ja samaan aikaan pakolaiskriisi Euroopassa. Kun menimme euroon, lupaus oli, että olemme yhtenäinen ja jaamme vastuuta. Kun hyväksyimme Schengenin sopimuksen, lupaus oli sama. Ja molemmissa lupaus on petetty.
– Kiinnitin huomiota siihen, että konferenssissa korkeat asiantuntijat kuvasivat Euroopan unionia kansallisvaltioiden valtioliittona, mikä olisi ollut muutama vuosi sitten taantumuksellista puhetta. Eli hyvin fundamentaaliset asiat nousivat Euroopasta esille.
Yhdysvaltain ja Euroopan tulee toimia yhdessä
Myös Yhdysvaltain ja Euroopan väliset suhteet ja niiden puutteet puhuttivat. Penttilä sanoo, että nyt ollaan tilanteessa, jossa Yhdysvallat hoitaa suhteita Kiinaan ja Eurooppa Venäjälle.
– Yhdysvaltojen ja Euroopan pitää tulla takaisin yhteen isoissa strategisissa kysymyksissä. Tällä hetkellä Eurooppa ajattelee vain Kreikkaa ja Venäjää ja Yhdysvallat Kiinaa. Näin ei voi jatkua.
Penttilä tulkitsee keskusteluja myös siten, että Transatlanttinen kauppasopimus TTIP on keskustelijoiden mukaan vähintä, mitä Euroopan ja Yhdysvaltain välille pitäisi saada aikaan.
– Suurien strategisten ja geopoliittisten kysymysten hoidossa Yhdysvaltojen ja Euroopan pitäisi syventää selvästi suhteitaan.
Northern Light -kokouksia on järjestetty vuodesta 2003 Lontoossa, Brysselissä, Pietarissa, Moskovassa ja joka toinen vuosi Suomessa.