Lapaluodon kylätoimikunta polttaa kokkoansa Maivaperässä lauantaina kello 18, Parhalahdella sytytetään kokko vasta kello 19.30.
Illan hämärtyessä ja pimeyden saapuessa sytytetään pääsiäiskokkoja eri puolilla maata. Länsirannikolta muuallekin Suomeen levinneiden kokkojen polttamisen tarkoituksena on ollut torjua pahaa ja houkutella noidat eli trullit esille piiloistansa kaiken kansan nähtäväksi.
Kokot ja noidat muistuttavat meitä edelleen noituuden ajasta, vaikka pääsiäisen sanoma on voimakkaasti kristillinen. Onhan kyseessä Jeesuksen ylösnousemuksen juhla.
Kalajokilaaksossa pääsiäiskokkoja rakennetaan kymmenittäin pelloille ja pihoille, mutta kokkoja nousee eri puolille Suomea suhteellisen tasaisesti.
Suurimpien kokkojen rakentaminen toteutetaan yleensä talkoilla joko kylätoimikunnan tai muun yhteisön kautta, pienempiä kokkoja rakentavat lapsiperheet omille pihoilleen.
Pyhäjoen Parhalahdella pääsiäiskokon taustajoukot löytyvät Parhalahden kylätoimikunnasta ja Parhalahden Metsästäjät ry:stä.
Mauno Ojan mukaan kokko on yksi laajimpia hänen muistinsa aikana. Poltettavasta tavarastakaan ei ole ollut puutetta.
"Tavaraa jäi yli tarpeen, sitä jäi ajamatta - ihmiset soittelivat, että tulkaa hakemaan. Taitaa ensi vuodeksikin olla tarpeet tiedossa", Oja arvelee.
Pääsiäiskokkoa katsellessa voi nauttia makkarasta ja virvokkeista sekä tänä vuonna ehkä myös savustetusta siiasta. Oja toivoo, että kalasaaliit olisivat loppuviikosta olleet antoisampia kuin alkuviikolla näytti.
Pääsiäiskokkojen ainekset ovat tänä päivänä Parhalahden kokon tapaan yhä enemmän hakkuujätettä, mutta esimerkiksi Raahen Lapaluodossa kokkoainekset on koottu kahdesta vanhasta ja lahosta rakennuksesta.