Palmusunnuntaina ovikellon kilahdus tietää todennäköisesti pikkutrullien vierailua ja virpomista. Pienet pääsiäisnoidat eivät talon väkeä noidu epäonneen ja kadotukseen, vaan virpomisella toivotetaan menestystä tulevalle vuodelle.
Tilanne oli toinen ainakin Pohjanmaalla vielä muutama vuosikymmen sitten. Trullin eli pääsiäisnoidan vierailu navetassa tai lampolassa merkitsi karjaonnen menetystä.
Talon vanhaemäntä kävi illanhämyssä tekemässä omat taikansa navetan ovella, etteivät pahan voimat navettaa sekoittaneet. Lumesta oveen tehty risti ja viereisellä pellolla palava pääsiäiskokko panivat noidat ottamaan korkeutta tilan yli lennettäessä.
Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan tavallisimmin karjaonnen varastaminen suoritettiin lypsämällä maitoa tuppeen tai leikkelemällä laskiaisen ja pääsiäisen välisenä aikana nahanpalasia ja karvoja lehmistä, lampaista ja joskus hevosistakin. Noitumisen seurauksena eläimet sairastuivat tai joutuivat surman suuhun. Lehmä lopettaisi lypsämisen ja lammas villan kasvattamisen.
Noituutta tutkineen dosentti Marko Nenosen mukaan tämän päivän pääsiäisnoidat ovat iloinen sekoitus Pohjanmaata, Itä-Suomea, kansantaruja, uskomuksia, taikauskoa ja markkinavoimia.
"Suomen noitaperinteessä Pohjanmaan tavat ja perinteet ovat hallinneet kovasti kaikkia yleistä käsitystä meidän noituudesta ja magian perinteestä. Pohjanmaan pitäjistä tehtiin aikanaan paljon paikallishistoriallisia tutkimuksia, jotka olivat hyvin perusteellisia. Pohjanmaan trullit ovat yleistyneet näin yleiskuvaksi koko Suomen noidista, kun vastaavat tutkimukset Itä-Suomesta puuttuivat", selvittää dosentti Marko Nenonen.
Palmusunnuntaina tai Pohjanmaan suunnalla lankalauantaina ovikelloa soittavat pienet virpojat ovat idän ja lännen perinteiden sekamelskan aikaan saannosta.
"Myöhemmin sitten Pohjanmaan trullit ja Itä-Suomen ortodoksiset virpojat sekoittuivat, koska kukaan ei tuntenut virpomisen perinnettä ja luultiin virpomisen olevan samaa kuin trulliperinne Pohjanmaalla", jatkaa Nenonen.
Myös Suomessa on eletty oikeiden noitien ja noitavainojen aikaa. Vuosien 1526—1691 välisenä aikana tuomittiin maan eri alioikeuksissa noituuden harjoittamisesta kuolemaan toistasataa ihmistä. Tuomitut eivät olleet mitään pääsiäisen ajan noita-akkoja ja valtaosa tuomituista oli sitä paitsi miehiä.
"Pääsiäisellä ei ole kovinkaan paljon tekemistä sen enempää noitien, kuin mustan magiankaan kanssa. Pääsiäinen vain oli kristinuskon kannalta huonoa aikaa ja silloin uskottiin pahan voimien olevan normaalia vahvempia", kertoo Nenonen. Usko noituuteen on kuitenkin vahva myös nykyaikana. Lähteet: Kustaa Vilkuna: Vuotuinen ajantieto ja noituutta, taikuutta ja noitavainoja käsittelevä internetsivusto www.chronicon.com/noita.