Pääkirjoitus

Päärata on eu­roop­pa­lai­nen val­ta­väy­lä

Kahdeksan suomalaista maakuntaliittoa Hämeestä Lappiin on ryhtynyt yhdessä ajamaan Suomen pääradan nostamista Euroopan unionin TEN-T -prioriteettikohteiden listalle, eli osaksi Euroopan laajuista liikenneverkkoa. Sen uusia suuntaviivoja päivitetään vuonna 2010.

Kahdeksan suomalaista maakuntaliittoa Hämeestä Lappiin on ryhtynyt yhdessä ajamaan Suomen pääradan nostamista Euroopan unionin TEN-T -prioriteettikohteiden listalle, eli osaksi Euroopan laajuista liikenneverkkoa. Sen uusia suuntaviivoja päivitetään vuonna 2010.

Maakuntien yhteinen aktiivisuus EU-asiassa on erittäin tervetullutta. Suomessa on nimittäin ennenkin koettu, että maakuntien saattaa olla helpompaa saada liikennetoiveilleen ymmärtäjiä Brysselistä kuin Suomen liikenneministeriöstä. Tämän jälkeen maakuntien on myös yhdessä kyettävä pitämään painetta yllä ja tekemään asiaa suoraan tiettäväksi EU:n suuntaan. Ilman sitä eli pelkästään liikenneministeriöön luottaen toive tuskin etenee.

Vanhastaan Suomesta vain etelärannikon Turku-Helsinki-Pietari-yhteydet ovat olleet tällä 30 eurooppalaisen kohteen listalla, osana "Pohjolan kolmiota". Lisäksi Itämerellä puhutaan "merten moottoritiestä". Vuodesta 2005 alkaen esillä on ollut myös "pohjoisen akselin" kehittäminen. Se tarkoittaa yhteyttä Venäjältä Vartiuksen, Oulun ja Tornion kautta kohti Narvikin satamaa.

Mutta maailma on muuttunut jo vuoden 2005 jälkeen. Tuolloin eivät olleet tiedossa pohjoisen kaivoshankkeet, joista on tulossa EU:n suurimpia. Myös Venäjän puoleisen Barentsin alueen talousnäkymät ovat muuttuneet merkittävästi painavammiksi muutamassa vuodessa, ja uusien yhteyksien tarve pohjoisessa on kipeä.

Tässä katsannossa Suomen pääradalla on aidosti eurooppalaista merkitystä, sillä se yhdistää pohjoisen akselin Venäjä-yhteyksineen, merten moottoritien satamien kautta ja Pohjolan kolmion etelässä. Pääradan liittämiselle EU:n liikennehankkeiden prioriteettilistaan on vahvoja perusteita, ja sitä pitäisi kansallisella tasolla ajaa vahvasti ja yhtenäisesti siten, että maakunnat ja valtio sitoutuvat yksissä tuumin asiaan.

Suomi on kansallisella rahoituksella jo ryhtynyt korjaamaan päärataa, kuten kaikki Pännäisissä bussiin vaihtavat junamatkustajat ovat huomanneet. Lopputuloksena on syntymässä lisäraide välille Kokkola-Ylivieska, kun todellinen tarve olisi kahdelle raiteelle koko osuudelle Tampereelta Tornioon.

Pääradan kunnostustöiden tavoitetasoa on välttämättä nostettava, ja siinä auttaa asian tärkeyden ymmärtäminen eurooppalaisessa mittakaavassa. Radan tilannetta on tarpeen korostaa myös EU:n pohjoisen ulottuvuuden liikennekumppanuudessa, jonka on määrä tulla päätettäväksi syksyn mittaan.

paakirjoitus@kaleva.fi