Pääradan varteen suunnitellaan massiivista asunnonrakennusprojektia. Helsingin ja Riihimäen välisen pääradan varteen kaavaillaan asuntoja jopa kymmenilletuhansille ihmisille. Jos rakentamisessa mentäisiin valtion laskelmien mukaan, asuntoja nousisi vajaalle 70 000 asukkaalle. Kerrosneliöiden määrä yltäisi siten reiluun kuuteen miljoonaan.
Tiistaina Järvenpäässä pääradan asuntohankkeista kertonut Peter Fredriksson ympäristöministeriöstä huomauttaa, että lopulliset suunnitelmat asuntorakentamisen aikatauluista ovat vielä lukkoonlyömättä. Pääradan kunnat ovat hänen mukaansa kuitenkin nimenneet hankkeet projekteiksi, jotka on määrä toteuttaa lähivuosina.
"Muutaman vuoden kuluttua eli 2005 on käynnistymässä ainakin viisi isoa rakentamisurakkaa Vantaalle, Keravalle, Järvenpäähän ja Tuusulan Jokelaan. Sen lisäksi kolmen kunnan yhteisalueelle on tulossa asunnot noin 5 000 asukkaalle", Fredriksson valottaa.
"Vantaalle on nousemassa Hiekkaharju 5:n asuntoalue, Keravalle Kytömaa, Järvenpäähän Lepola ja Tuusulaan Jokelan seutu. Isoin on kuitenkin Järvenpään, Tuusulan ja Keravan yhteishanke Ristikytö."
Imagossa tekemistä
Radanvarteen on näillä näkymin tulossa niin vuokra-, omistus- kuin opiskelija-asuntojakin. Fredrikssonin mukaan sekä kunnat että valtiokin ovat halukkaita sijoittamaan radanvarren asuntoihin. - kysymyksistä tärkein kuitenkin on, haluavatko ihmiset muuttaa radan läheisyyteen.
"Järkihän sanoo, että hyviä kulkuyhteyksiä on syytä hyödyntää. Näyttää vain siltä, että radanvarren imago ei ole paras mahdollinen, vaikka asuminen radanvarressa olisi kätevää, turvallista ja helppoa. Tässä vaiheessa pitäisikin miettiä, minkälaisten asuntojen pitäisi olla, jotta asukkaista ei tuntuisi siltä, että heitä vain sumputetaan", Fredriksson huomauttaa.
Ympäristöministeriön suurin huoli on, että uusille asuntoalueille ei heruisikaan valtiolta peruspalvelurahaa.
"Tarvitaan terveyskeskus, koulu ja päiväkoti sekä kunnolliset liikuntatilat. Kaupat kyllä tulevat asukkaiden perässä, mutta entäpä, jos näitä perusasioita ei saataisikaan kuntoon. Riski on ainakin se, että palveluiden tulo ei seuraa asuntojen valmistumisaikataulua", hän pohtii.
Nuoria ja siirtolaisia
Fredriksson uskoo, että kolossaalisten lähiöiden aika on lopullisesti ohi. Jos ja kun ainakin osa pääradan varren asuntohankkeista lähtee vuosina 2005-2010 käyntiin, seudulle noussee Fredrikssonin mukaan matalia, kerrostalon ja rivitalon piirteitä omaavia asuntoja.
"Viihtyvyys ennen kaikkea. Pääkaupunkiseudulla on esimerkkejä siitä, miten kivannäköisellä rakentamisella uudislähiöiden imagoa on nostettu niin, että omistusasunnotkin ovat menneet kuin kuumille kiville. Leppävaaran Säterinmetsässä on onnistuttu kytkemään talot hyvin toisiinsa vieläpä siten, että kaikilla on tavallaan oma pihansa", hän mainitsee.
Ympäristöministeriö laskeskelee, että vuoteen 2015 mennessä asunnontarvetta nostavat niin kotimainen kuin ulkomailta suuntautuva muuttoliike. Ulkomaisen työvoiman tarve kasvattaa siirtolaisuutta eikä pääkaupunkiseudun vetovoima pohjoisestakaan näytä laantuvan.
Kun lisäämme asunnontarvitsijoihin kotoaan muuttavat nuoret, nuoret parit lapsineen sekä ne, joilla ei ole varaa Helsingin ja Espoon hintoihin, saamme kuvan pääradan varteen muuttavasta väestöstä.