Opastevalo vilkuttaa valkoista ja toivottaa Elina ja Hannu Vähäkankaan hevosineen tervetulleeksi junaraiteiden yli Ylivieskan Korkeakallion vartioidussa tasoristeyksessä. Murron Tallin hevosyrittäjäpariskunta on tulossa päivän toiselta lenkiltä tutuista radan takaa maisemista.
Jos Ratahallintokeskuksen aikomukset toteutuvat, Korkeakalliolla ei enää Pohjanmaan rataa ylitetä. Rautatieliikenteen ympäristövaikutusten arviointiselostus (YVA) Seinäjoen ja Oulun välisellä rataosuudella on juuri valmistunut. Sen mukaan kaikki ratavälin tasoristeykset poistuvat, olivat ne vartioituja tai vartioimattomia. "Reilustikin yli puolet korvataan alikulkutunneleilla. Yleissuunnitelma etenee koko ajan ja valmistuu kesäkuussa. Siinä asiat tarkentuvat", Ratahallintokeskuksen ympäristöasiantuntija Susanna Koivujärvi sanoo.
Välillä yli sata tasoristeystä
Ratavälillä on 105 tasoristeystä. Yhden eritasoristeyksen rakentaminen maksaa 0,5--3 miljoonaa euroa. Liikenne- ja viestintäministeri Susanna Huovisen (sd.) mukaan onnettomuuksia tapahtuu kaikissa tasoristeyksissä ja sekä vähä- että vilkasliikenteisillä rataosuuksilla. "Turvallista tasoristeystä ei ole olemassa", ministeri on todennut.
Kylät jäävät saarroksiin
Läheisen tasoristeyksen poistuminen tietää melkoisia vaikeuksia Vähäkankaille. Normaalit päivittäiset hevoslenkit eivät enää ole mahdollisia. YVA:ssa ei ole suunniteltu Korkeakalliolle alikulkua.
"Kivenheiton päähän asioidessa joutuu menemään keskustan kautta", Hannu Vähäkangas pelkää. Korkeakallion tuntumassa oleva kaatopaikan tie saattaa sekin sulkeutua, kun uusi kaatopaikka nousee vuoden 2007 syksyllä. Pohjoiseen päin mentäessä sama tie kulkee liian lähellä rataa turvallista hevosten treenausta ajatellen.
"Kylät jäävät saarroksiin. Houkuttelimme Kaisu Tervakosken ja Matti Niirasen muuttamaan ja rakentamaan tallin tänne päin. Miten teemme heidän kanssaan enää yhteistyötä, kun radan ylityspaikka poistuu?" Elina Vähäkangas kysyy.
Matka pitenee kolminkertaiseksi
Matkaan yhteistyötallille on nyt ainoastaan neljä kilometriä. Jos sinne kulkee Ylivieskan Albuminkankaan kautta, matka pitenee 13 kilometriin. Kaiken lisäksi hevosella ei voi sinne ajaa, sillä kantatie 86:lla se on mahdotonta.
"Ei tämä maaseudun elävöitymistä lisää", Elina Vähäkangas puuskahtaa. Pariskunta epäilee, että ihmiset yleensäkin ovat niin tottuneita nykyisiin ylityspaikkoihin, etteivät he helposti tapojaan muuta -- varsinkin jos matka lisääntyy. Oikopolku jää helposti käyttöön, mikä on nykyistä vaarallisempaa.
Rosenqvistien talo säästyi purkutuomiolta
Oulaisten Törmäperällä asuvien Sanna ja Erno Rosenqvistin perheen tilanne oli ennen viime syksyä dramaattinen. Ratahallintokeskuksen suunnitelma oikaista rataa oli jyrätä kolme vuotta vanhan talon alleen. "Rata olisi mennyt aivan kuistin nurkasta. Kahtasataa ajava pendolino olisi kuivannut hiukset. Asunto meinasi mennä lunastukseen", Sanna Rosenqvist kuvailee.
Rosenqvistit elivät vuoden päivät jännityksessä. Syksyllä Ratahallintokeskus lupasi kuitenkin, että Törmäperän oikaisun itäinen vaihtoehto karsitaan. Oikaisu menee nyt lännempää. Tällä hetkellä Rosenqvistit asuvat 100--150 metrin päässä pääradasta.