Alueellisten pääomasijoitusrahastojen toiminta vaikeutuu huomattavasti, jos vireillä oleva yritystukilain uudistus vie rahastoilta keskeisen syömähampaan. Työ- ja elinkeinoministeriön esityksessä uudeksi yritystukilaiksi yrityksille suunnattua toimintaympäristötukea ei jatkossa voisi enää käyttää alueellisten pääomasijoitusrahastojen avustuksiin.
Perusteluissa syyksi mainitaan muun muassa se, että pääomasijoitushankkeita ei juuri ole ollut nykyisen lain voimassa ollessa.
Oulussa asiaa ihmetellään, sillä EU-komissio on kehottanut jäsenmaita kehittämään uusia työkaluja perinteisten yritystukien rinnalle. Alueellisen pääomasijoitusrahaston pääomittaminen toimintaympäristötuen kautta on nähty keskeisenä keinona, jolla Oulun alueen ict-klusteria pystytään kehittämään Nokian raunioiden jäljiltä. Valtio näyttää kuitenkin haluavan, että toimintaympäristötukea käytetään vanhanaikaisesti.
Työ- ja elinkeinoministeriö haluaa selkeyttää ja keventää pääomasijoitustoimintaa. Hallituksen ensi vuoden budjettiehdotuksen mukaan valtio perustaa valtio-omisteisen Suomen Teollisuussijoituksen alaisuuteen rahaston, jonka kautta tuetaan kasvuyrityksiä ja myös pääomasijoitusrahastoja. Tekesin alle tuleva kasvurahasto puolestaan rahoittaa alkavia yrityksiä.
EU:lta saatavien rakennerahojen vähentyessä tulevalla ohjelmakaudella lähes miljardilla eurolla, on selvää, että taistelu rahoista ja päätösvallasta kiristyy. Keskushallinnon näkökulmasta toimijoiden vähentäminen voi olla perusteltua. Oulusta katsoen sama asia näyttäytyy päätösvallan hivuttamisena ministeriölle ja sen alaisuudessa toimiville kasvurahastoille. Vaarana on, että alueellisen näkökulman painoarvo hämärtyy.
Paikallisella ely-keskuksella, maakuntaliitolla ja pääomasijoitusrahastolla on avustusten jaossa parempi tuntuma ja asiantuntemus oman alueen elinkeinoelämän tarpeista kuin Helsinkiin keskittyvillä kasvurahastoilla. Selkeyden kaipuussaan ministeriö sulkee silmät siltä tosiasialta, että yritysten olosuhteet ja tarpeet eri puolilla maata ovat erilaiset.
Läheisyysperiaatteen mukaisesti EU:n rakennerahoista päättäminen ja käyttö kuuluvat alueille. Kieltämällä toimintaympäristötuen käytön alueellisen pääomasijoitusrahaston instrumenttina valtio toimii vastoin EU-komission suosituksia. Oulussa kysytään, onko kyseessä valmistelussa tapahtunut virhe vai raaka valtapeli.
Yritystoiminta Oulun seudulla tarvitsee kipeästi riskirahoitusta, jotta tuotteet ja palvelut saadaan kansainvälisille markkinoille. Seudulla on vahvaa osaamista ja tuotteistusta, mutta markkinoille pääsyssä on vaikeuksia. Juuri tällaiseen toimintaan tarvittavista pääomista on kova pula.
Toimintaympäristötuen poistaminen Northern Start-Up Fundin kaltaisten rahastojen keinovalikoimasta on kova takaisku. Oulu on tehnyt kovasti töitä start-up -ekosysteemin eteen. Valtiovallan pitäisi tukea tätä työtä, eikä purkaa järjestelmää hallinnon keskittämishalun kustannuksella.