Suomalaiset ansaitsivat viime vuonna enemmän kuin aiemmin. Verohallituksen tietojen mukaan tulot kasvoivat viime vuonna 4,3 prosenttia edellisvuoteen verrattuna.
Tilipussien paksuudessa on kuitenkin eroa, sillä pääomatulot kasvoivat huomattavasti ripeämpää tahtia kuin ansiotulot. Ansiotulot kasvoivat vain kolme prosenttia, mutta pääomatuloissa harpattiin peräti 22,1 prosenttia ylöspäin.
Kasvava halu siirtää verotusta ansiotuloista pääomatuloihin nykyistä enemmän on seurausta tulomuotojen erilaisesta verotuksesta.
Tavallisella palkansaajalla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin maksaa progressiivista tuloveroa. Mitä isommat tulot, sen suurempi veroprosentti.
Yritystoimintaa harjoittavat pystyvät verosuunnittelulla eriyttämään ansioitaan niin, että painopiste siirretään ansiotuloista kevyemmin verotettuihin pääomatuloihin.
Tiistaina julkaistuista verotiedoista kansalaiset voivat itse tarkistaa, kenellä on ollut varaa palkata käyttöönsä parhaat veroasiantuntijat keventämään verotusta.
Ansio- ja pääomatuloverotuksen epätasa-arvoisuudesta käydään ajoittain kovaa poliittista vääntöä. Se oli myös yksi teema viime kevään eduskuntavaaleissa.
Tavalliset palkansaajat eivät ymmärrä, miksi suurten tulojen pitäisi olla kevyemmin verotettuja kuin vaatimattomien tulojen.
Pääomaveron ansiotuloja alhaisempaa verokantaa onkin perusteltu kannusteella. Yrittämisen edellytyksiä ei saa rajoittaa liikaa. Veroratkaisuilla voidaan houkutella ulkomaisia investointeja ja työntekijöitä.
Hallitusohjelma tuo tähän oikeustajua loukkaavaan verotuksen epäsuhtaan ensi vuonna muutoksia. Työn verotus on luvattu pitää ennallaan, mutta pääomatulojen verotus kiristyy.
Nykyinen 28 prosentin verokanta nousee kaksi prosenttiyksikköä. Lisäksi vero porrastetaan niin, että yli 50 000 euron pääomatuloista pääomavero nousee vielä toiset kaksi prosenttiyksikköä.
Pääomatuloverotuksen kiristys ei kuitenkaan tuo jättisaalista valtion verotulokertymään. Sillä kerätään ensi vuonna 150 miljoonaa euroa eli saman verran kuin kotitalousvähennyksen leikkauksella.
Pääomaveron kiristyksen jälkeenkin ansiotulojen verotus säilyy progressiivisena. Niin radikaaliin ratkaisuun Suomessa ei olla valmiita, että pääomatulojen verotus muutettaisiin progressiiviseksi. Sitäkin on tosin vaadittu. Pääomatulojen verotuksen kiristämisen on epäilty houkuttelevan kanavoimaan pääomatuloja listaamattomiin osakeyhtiöihin. Se on mahdollista, mutta toisaalta myös osinkoveron kattoa alennetaan ensi vuonna.
Vaikka Suomi ja pohjoismaat kuuluvat maailman mittakaavassa suhteellisen pienten palkkaerojen maihin, ero eniten ja vähiten ansaitsevien välillä on huima.
Verotietojen julkisuus on osa avointa yhteiskuntaa, jossa jokainen voi arvioida ansioiden ja verotuksen kohtuullisuutta tai kohtuuttomuutta.