Eurooppalaiset pääomasijoittajat ovat yhä enemmän ryhtyneet tähyilemään ruohoa aidan toiselta puolelta ja tavoittelemaan kasvua omien kotimarkkinoidensa ulkopuolelle. Vanhan mantereen pääomasijoittajat ovat eniten kiinnostuneita Euroopan maista, joissa halvan työvoiman ja infrastruktuurin kehittymisen arvellaan tuovan uusia sijoitusmahdollisuuksia - aluksi ensimmäisen vaiheen kulutustavara-aallon mukana.
Deloitten ja Euroopan pääomasijoitusyhdistyksen tutkimuksen mukaan eurooppalaiset pääomasijoittajat ovat halukkaimpia laajentamaan toimintaansa yli rajojen. Kaksi kolmesta aikoo kansainvälistää investointifokustaan viiden vuoden kuluessa.
"Eurooppalaisilla pääomasijoittajilla on aina ollut tarve mennä rajan yli hakemaan sijoittajia rahastoihin ja tekemään sijoituksia. Se johtuu pienistä maakohtaisista markkinoista, vaikka mukana on suuriakin maita", kertoo Suomen pääomasijoitusyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja, Eqvitec Partners Oy:n senior partner Matti Turunen.
Pääomasijoittajat hakevat myös sijoituskohteilleen globaaleja markkinoita, jotta kohdeyritykset saataisiin kasvamaan mahdollisimman paljon ennen irtautumista. Pääomasijoittajien irtautumisissa yrityskaupan vastapuoli löytyy usein suurista rajojen takaisista toimijoista.
Turunen kertoo, että koko alalla menee Euroopassa tällä haavaa lujempaa kuin koskaan: sekä yritysosto- ja järjestelyrahastot että venture capital -rahastot ovat noususuunnassa.
Myös Venäjä
vetää suomalaisia
Ulkomaille suuntaavien kotimaisten pääomasijoittajien tärkein kohde on läheinen ja tuttu pohjoismainen markkina.
"Pohjoismaat nähdään maailmalta yhtenä markkina-alueena. Hitech on nostanut mielenkiintoa Pohjoismaihin, ja suomalainen rf-osaaminen on edelleen maailman huippua", Turunen sanoo.
Suomalaisille pääomasijoittajille Skandinavian ohella toinen luonteva suunta on Venäjä.
"Venäjällä ja Itä-Euroopassa on jo rahastoja, jotka ovat toimineet menestyksekkäästi. Huipputeknologian esille kaivaminen näistä maista tosin näyttää kestävän."
Pohjoismaat ja Suomi ovat vahvoja materiaalitekniikoissa, kuten nanoteknologiassa. Turunen arvioi, että lisäksi ympäristö- ja energiateknologioissa löytyy huippuosaamista.
"Pohjolassa yritysostorahastojen toiminta on ollut paikallista, mutta on kasvunsa myötä ryhtynyt menemään rajojen yli", Turunen sanoo.
Ilmiö näkyy toisin päin siinä, että ulkomaiset pääomasijoittajat ovat olleet kiinnostuneista suomalaisista kärkiosaamisalueiden yrityksistä.
"Alkavat yrityksemme eivät ihan kasva sillä vauhdilla kuin pitäisi, jolloin kasvun vauhdittaminen ja markkinointiverkostoihin panostaminen on tärkeää."
Vieraille markkinoille
kumppaneiden turvin
Uusille markkinoille siirtyminen vaatii pääomasijoittajilta alueen tuntemusta. Aluevalloitusten helpottamiseksi pääomasijoittajat ovat alkaneet perustaa kansainvälisiä tiimejä, joista löytyy eri alueiden erikoisosaamista.
"Monet isot toimijat luovat itse verkostoja ja pienemmät hakevat kumppanuuksia tapauskohtaisesti. On olemassa trendi suurempiin yksiköihin, jotka pystyvät kattamaan suurempia markkina-alueita", Matti Turunen kertoo.
Rajojen yli menemistä pyritään helpottamaan EU:ssa yhtenäistämällä rahastorakenteita.
Suomalaiset pääomasijoittajat tekivät viime vuonna 416 sijoitusta 311 miljoonalla eurolla. Uutta pääomaa kerättiin 629 miljoonaa euroa. Suomessa toimiala hallinnoi yli kolmen miljardin euron pääomia.