Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarisen (kesk.) mielestä Suomeen pitäisi pystyä houkuttelemaan nykyistä enemmän kansainvälisiä pääomasijoittajia. Tämä loisi pohjaa yritysten kasvulle ja kansainvälistymiselle.
Nivalan kaupungin omistaman teollisuuskyläyhtiön päärakennuksen vihkiäisjuhlassa perjantaina puhunut Pekkarinen näkee julkisen pääomasijoitustoiminnan ensisijaiseksi tehtäväksi turvata alkuvaiheen riskirahoitus yrityksille.
"Kasvu ja kansainvälistyminen ovat puolestaan selvimmin yksityisten yritysten ja kansainvälisten pääomasijoittajien toimikenttää", Pekkarinen painotti.
Kauppa- ja teollisuusministeri kertoi Suomen siirtyneen parissa kymmenessä vuodessa tutkimuksen ja teknologian kehittämisessä häntäpään valvojista tietämyksen eturintamaan. Tätä kuvaa näille alueille annettu rahallinen panostus, mikä on kasvanut prosentista 3,4 prosenttiin bruttokansantuotteesta.
Pekkarinen mainitsi Suomen rakentaneen uutta yritystoiminta luovan järjestelmän niin hyvään kuntoon, että sitä tullaan katsomaan ympäri maailmaa. "Tutkimuksen ja elinkeinoelämän yhteistyössä olemme edelläkävijöitä maailmassa."
Hän uskoo Suomen menestymisen riippuvan entistä keskeisemmin kyvystä lisätä tietämystä, uutta luovaa toimintaa sekä ennen kaikkea kyvystä hyödyntää tutkimuksella, teknologian kehittämisellä ja kansainvälisellä yhteistyöllä saavutettuja tuloksia.
Pekkarisen mielestä uuden yritystoiminnan luomisen perusedellytysten kehittäminen ja ylläpito ovat julkisen sektorin tehtäviä. Punamultahallituksessa on sovittu 235 miljoonan euron lisäyksestä tiede- ja teknologiarahoitukseen, mikä vastaa noin viiden prosentin kasvua vuodessa.
"On täysi syy odottaa, että verovarojen käytölle saadaan katetta tuotannon ja työllisyyden kasvuna", Pekkarinen mainitsi.
Vaiheikas historia
Nivalan kaupungin lähes 30 vuotta sitten perustama teollisuuskylä on rakennuttanut toimitiloja, jotka se on vuokrannut edullisesti yrityksille. Näin yritysten ei ole tarvinnut ensitöikseen sitoa pääomia kalliisiin seiniin.
Teollisuuskyliä syntyi 1970- ja 1980 -luvuilla etenkin haja-asutusalueille eri puolille Suomea toivossa saada yrityksiä taantuville alueille. Niiden historia on vaiherikas. Varsinkin alussa monenlaiset onnenonkijat panivat kunnat rakennuttamaan kalliita tiloja ja poistuivat aikaansaamatta merkittävää yritystoimintaa.
Nivalan teollisuuskylä oli suurissa talousvaikeuksissa 1990-luvun alussa. Kaupungin voimakas rahallinen panos pelasti kylän kuiville. Lyhyessä ajassa kaupunki on sijoittanut teollisuuskylään miljoonia euroja.
Nyt Nivalan teollisuuskylällä pyyhkii kohtuullisen hyvin. Siihen kuuluvat yritykset työllistivät viime vuonna noin 700 henkilöä, mikä on lähes kaksi kertaa enemmän kuin 1990-luvun puolivälissä.
Pelkkä tuotanto ei riitä
"Työpaikat eivät ole vähentyneet", teollisuuskyläyhtiön toimitusjohtaja Kari Valtanen toteaa tyytyväisenä viime vuosien kehityksestä. Toisinkin olisi voinut käydä, sillä merkittävä osa kylän tuotantolaitoksista on taantumassa kippuroivan kännykkäteollisuuden alihankintayrityksiä.
Valtanen huomauttaa, ettei tulevaisuudessa riitä, että osataan pelkkä tuotanto. Yritysten pitää hänen mukaansa kyetä suunnittelemaan tuotteensa ja kehittämään niitä. Ja juuri tähän teollisuuskylän päärakennuksen - teknologiakeskuksen - synnyttäminen perustuu.
Päärakennuksen rinnalle on varattu alue kahden uuden teollisuustalon rakentamiseen. Valtanen otaksuu seuraavan talon rakennustöihin päästävän käsiksi jo tämän vuoden syksyllä. Lokakuussa toimintansa aloittaneessa päärakennuksessa on vapaata tilaa enää 70 neliötä.