Paa­nu­kirk­ko on jo kuo­sis­saan

Paanukirkon työmaalla nähtiin helpottuneita, mutta haikeita ilmeitä, kun Paanukirkon rakentajat kokoontuivat juhlistamaan varsinaisten rakennustöiden päättymist

Ulkoisesti valmis. Paanukirkon varsinaiset kirvesmiestyöt saatiin päätökseen torstaina. Aulis Ojala ja Juha Väyrynen ovat olleet kirkkotyömaalla alusta alkaen.
Ulkoisesti valmis. Paanukirkon varsinaiset kirvesmiestyöt saatiin päätökseen torstaina. Aulis Ojala ja Juha Väyrynen ovat olleet kirkkotyömaalla alusta alkaen.
Kuva: Seppo Kangas

Paanukirkon työmaalla nähtiin helpottuneita, mutta haikeita ilmeitä, kun Paanukirkon rakentajat kokoontuivat juhlistamaan varsinaisten rakennustöiden päättymistä. Takana on neljä vuotta työtä ja 30 000 talkootuntia.

"Onhan tämä ollut erikoinen työmaa. Talkooväki on tuonut oman tunnelmansa. Aika herkkä tunne on nyt, kun työt ovat loppumassa", sanoo alusta alkaen työmaalla kirvesmiehenä työskennellyt Aulis Ojala.

Mittakirvesmies Juha Väyrynen on samoin rakentanut Paanukirkkoa hankkeen alusta alkaen. Hänen mielestään hanke on ollut erinomaisen kouluttava.

"Rakennustekniikan kannalta tässä on oppinut sellaista, mitä ei missään muualla voisi oppia. Hirsirakentamiseen on tullut tosi arvokasta kokemusta. Kirveenkäyttötaito on kehittynyt lujasti, kun kaikki salvokset ja seinät on veistetty käsin", Väyrynen kertoo.

Paanukirkkohanke on ollut valtava voimainponnistus Kärsämäen seurakunnalle ja useille lähikuntienkin talkoolaisille. Töihin on eri tavoin osallistunut noin 200 talkoolaista. Ilmaisia työtunteja on tehty noin 30 000. Yksi kovimmista urakoista oli paanujen veistäminen. Niitä on nyt kirkon katossa ja ulkovaipassa noin 52 000 kappaletta. Sepäntakomia nauloja kirkkoon on käytetty noin 70 000.

"Nauloja on taottu seppien pajoissa eri puolilla Suomea ja Virossa saakka", kirkkoherra Jorma Niinikoski kertoo.

Kun niin sanotut miesten talkootyöt nyt alkavat kääntyä lopuilleen, on naisilla vielä iso työsarka edessään. Vanhan pappilan pellolla kasvatetusta pellavasta on jo kehrätty lankaa ja kirkkotekstiilit kudotaan siitä.

Sisä- ja talviovet puuttuvat vielä sekä pääoven päältä ikkunat. Sisälle tarvitaan tietenkin kalustus penkkeineen ja alttarirakenteineen.



Seurakunnan rahaa
ei ole tarvittu


Paanukirkkohankkeen kustannusarvio on hieman päälle miljoona euroa, josta EU:n ja kansallisen rahan osuus on noin 700 000 euroa. Omarahoitusosuus koostuu talkootyöstä ja yritysten sekä yhteisöjen lahjoituksista. Hanke jatkuu ensi vuoden loppuun saakka.

Mukana on myös useita oppilaitoksia. Oulun yliopiston arkkitehtuurin osasto ja puustudio ovat olleet keskeisessä roolissa alusta alkaen.

Paanukirkko rakennetaan arkkitehtikilpailun voittaneen Anssi Lassilan suunnitelman pohjalta käyttämällä pääosin 1700-luvun työmenetelmiä. Hankkeessa yhdistyvät moderni arkkitehtuuri ja perinteinen rakennustekniikka.

Rakennuksen erikoisuus on hirsikehikon ympärille rakennettu "paanutakki", joka peittää hirsisydämen kauttaaltaan.

Rakentamisen lisäksi paanukirkkohanke on tuottanut runsaasti koulutusmateriaalia. Tavoitteena on ollut myös siirtää vanhoja puurakentamistekniikan taitoja uudelle sukupolvelle. Hankkeesta on tullut myös kansainvälinen, sillä rakennustöihin osallistunut kolme kansainvälistä työleiriä.

Talkooväelle on jatkossa vielä tarjolla "vieroitushoitoa" kellotapulin rakentamisessa.

"Seuraava iso haaste meille on toiminnan virittäminen Paanukirkkoon ja koko tälle pappilan alueelle. Ei tällaista aluetta ja rakennuksia voi jättää hyödyntämättä", kirkkoherra Niinikoski toteaa.

Ilmoita asiavirheestä