Pääkirjoitus

Pää­mi­nis­te­rin valta kasvaa

Valtio aikoo lähivuosina myllätä hallintonsa viimeistä piirtoa myöten.

Valtio aikoo lähivuosina myllätä hallintonsa viimeistä piirtoa myöten. Pääministerin vaaleilla saatu valta lisääntyy entisestään, kun Suomi eurooppalaistaa hallintokulttuuriaan.

Suunnitellulla valtion hallintouudistuksella alkaa olla kiire, mikäli valtionvarainministeriön vastuulla oleva esitys aiotaan saada valmiiksi vielä kuluvalla hallituskaudella, reilussa vuodessa. Parlamentaarisen komitean on tarkoitus järjestää kaikki valtionhallinnon toiminnot valtioneuvostosta, ministeriöistä ja keskushallinnosta lähtien uudella, nykyaikaa vastaavalla tavalla.

Uudistushankkeen päämäärä on keskittää valtion toiminnot. Parlamentaarinen komitea ei suunnittele ministeriöiden lakkauttamista, mutta valtioneuvosto saisi nykyistä vapaammin päättää, millaisia ministeriöitä kulloinkin tarvitaan. Ministeriöt koottaisiin yhteen ja samaan keskushallintoon, joka toimisi suoraan valtioneuvoston alaisuudessa.

Muutos on tuntuva niin rakenteellisesti kuin henkisesti, onhan suomalaisessa hallintokäytännössä vielä paljon kaikuja tsaarin aikaisesta suuriruhtinaskunnan perinteestä.

Keskushallinnon muutos vahvistaa entistä enemmän pääministerin ja pääministeripuolueen asemaa. Vaaleilla saatu valta lisääntyy.

Uudistuksen taustalla on eurooppalainen linja. Hallinnon virtaviivaistaminen on osa 1990-luvulla alkanutta presidentin vallan vähentämistä ja siirtämistä parlamentaarisiin käsiin. Suunta on oikea, kansanvaltaisuus kasvaa.

Aivan kaikilta osin hanke ei katso eteenpäin. Komitea pohtii omassa työryhmässään ylimpien virkamiesten asemaa, joka halutaan betonoida. Nykyisin korkeat virat ministeriöissä ovat määräaikaisia ja nimitysvalta on ministerillä. Tulevaisuudessa pääministerin ohjaama valtioneuvosto nimittäisi virkamiehet pysyviin virkasuhteisiin.

Vaarana siintää paluu 1970-luvun maan tapaan, jossa valtapuolue pystyi miehittämään tai naisittamaan keskushallintoa pitkäksi aikaa omilla suosikeillaan.

Valtio mylläsi sormiharjoituksena aluehallinnon muutama vuosi sitten. Vanhoista lääneistä luovuttiin ja tilalle tulivat aluehallintovirastot ja ely-keskukset.

Toivottavasti tuleva mullistus ei johda samanlaiseen ”tehostamiseen”, jollainen koettiin maakunnissa. Kun saamaan sekasotkuun yhdistyivät läänien ohella vielä TE-keskukset, tiepiirit, ympäristökeskukset ja työsuojelupiirit, ei kansalaisille ole vieläkään kunnolla selvinnyt, mistä tehtävistä vastataan missäkin toimistossa. Tehtäviä ja vastuualueita oli päällekkäin, limittäin ja lomittain.

Varsinaista uudistusta seurasivat pian osauudistukset, joiden piti selkiyttää viranomaisille itselleenkin epäselväksi jäänyttä työnjakoa. Poliisin toimintoja on sittemmin järjestetty uudelleen ja sivistystoimen tehtäviä on liikuteltu virastojen välillä. Jatkosuunnitelmissa on muun muassa liittää maistraatit aveihin ja TE-toimistot elyihin, jolloin aluehallinto keskittyisi valtionhallinnon tavoin.

Suomi juhlii satavuotista itsenäisyyttään vuonna 2017. Nähtäväksi jää poksautellaanko kuohujuomia samalla myös ohentuneen ja tehostuneen valtionhallinnon kunniaksi.