Uuden turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon valmistelun lankoja virkamiehenä pitelee valtioneuvoston kanslian valtiosihteeri Risto Volanen (kesk.), joka on aiemmin tunnettu entinen Suomen EU-jäsenyyden vastustaja.
Volasen yksi vahvimmista argumenteista 1994 kansanäänestyksen alla oli, että EU:ssa sitoudumme sellaiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan, joka tuo myös uusia ongelmia.
"Sen jälkeen kun Suomen kansa teki demokraattisen päätöksen, en ole omalta osaltani jossitellut enkä ole kantanut patjoja eduskunnassa", selonteon valmistelua johtavan virkamiestyöryhmän puheenjohtaja Volanen toteaa työhuoneessaan valtioneuvoston linnassa syyskuussa 2003.
Volaselta taitaa sujahtaa veljellinen viesti puoluetoveri Paavo Väyryselle (kesk.), joka yritti eduskunnassa pitkittää EU-ratkaisua puhemaratonilla yötä myöten. Väyrynen kantoi jopa patjan työhuoneeseensa.
Volanen kertoo noudattavansa J.K. Paasikiven perusviisautta, että tosiasiat on tunnustettava ja toimittava niiden pohjalta. "Sitä kuvastaa, että menin hyvin nopeasti jo jäsenyyden alussa töihin Brysseliin. Kuusi vuotta tein töitä siellä Suomen ja Euroopan maaseudun ja viljelijöiden hyväksi."
Hän muistuttaa, että suomalaiset ovat kautta historian uusissa olosuhteissa toimineet tämän perusviisauden pohjalta.
EU-kriitikkona Volanen ennusti aikanaan, että Eta-sopimus olisi Suomelle EU:ta parempi ratkaisu. Hän ei uskonut myöskään talous- ja rahaliiton onnistumismahdollisuuksiin ainakaan tavalla, josta koituisi Suomelle siunausta.
Volasta ei pidetty EU:n ideologisena vastustajana. Valtiosihteerinä hän ei katsele taaksepäin eikä tee enää poliittisia linjanvetoja julkisuudessa. "Tämä menee virkamiehen tehtävien ulkopuolelle. Palvelen pääministeriä ja hallitusta enkä haluaisi tehdä poliittisia arvioida menneestä tai tulevasta."
Tänään Volanen tunnustaa, että Suomen linjaus jäsenyyden alussa oli perustelua myös ulko- ja turvallisuuspolitiikan kannalta. Hän muistuttaa, minkälainen ajanriento on tänä päivänä.
"Joka ilta kun television avaa, niin huomaa, että maailmassa tapahtuu monenlaisia asioita. Yksi asia on EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan kehitys ja toisaalta mitä tapahtuu kolmannessa maailmassa. Maailma on sillä lailla kuitenkin koossa, että kaikki, mitä maailmalla tapahtuu, vaikuttaa meidän lähipiiriimme."
Selonteko ei jälkijunassa
Volanen kiistää arvion, että ensi keväänä valmistuva puolustus- ja turvallisuuspoliittinen selonteko tulee jälkijunassa, kun EU:n puolustuspolitiikkaa muotoillaan uusiksi lokakuussa alkavassa hallitusten välisessä konferenssissa.
"Maailmassa on monia muutoksia ja meidän oman päätöksentekomme kannalta on tärkeätä, että meillä on selkeys, mitä vaihtoehtoja on tarjolla Euroopassa ja muualla maailmalla. Ensi keväänä ovat tiedossa EU:n tarjoamat vaihtoehdot ja se, minkälaiseksi muodostuvat EU:n, Naton ja lähialueiden kehityskuvat."
Hän tähdentää, että tällaisessa murrosvaiheessa on järkevää odottaa, mihin suuntaan maailma kallistuu vuosiksi ja vuosikymmeneksi eteenpäin.
Volanen alleviivaa jälleen kerran omaa toimenkuvansa, kun häneltä pyytää arvioita, ollaanko turvallisuuspoliittiseen linjaamme tekemässä muutoksia.
"Virkamiesvalmistelu palvelee hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittista valionkuntaa, joissa tällaisissa asioissa puheenjohtajana on tasavallan presidentti. Työryhmämme ensimmäinen vaihe on kuvata, minkälaiset ongelmat turvallisuusympäristössä ovat."
Valtiosihteeri livauttaa
Valtion toimintojen alueellistamisesta valtiosihteeri puhuu hiukan innokkaammin kuin EU:sta ja turvallisuuspolitiikasta.
"Tässä ei ole tarkoitus lyödä rumpuja tai antaa tyhjiä lupauksia. Tarkoituksena on tehdä vakavaa työtä, jolla maan kokonaisetua voidaan parantaa", hän toppuuttelee kysymystä, mitä ja minkä verran Pohjois-Suomi saa pääkaupunkiseudulta valtion työpaikkoja.
Valtiosihteeri livauttaa pohjoisen kannalta herkullisen uutisen: valtion toimintojen uudelleen sijoittamisen koordinaatioryhmä on äskettäin valinnut Koillis-Suomen ja Kainuun pilottiprojekteiksi tukipalvelujen alueellistamisessa.
Koillis-Suomi ja Kainuu kisasivat useiden muiden alueiden kanssa. Volanen muistuttaa, että organisaatioiden tukipalvelut kuten laskenta ja henkilöstöhallinta voidaan tietotekniikan ansiosta hoitaa hyvinkin pitkien matkojen päästä. "Maailmalta löytyy tapauksia, että tällaisia palveluja hoidetaan toisesta maasta tai maanosasta."
Ei soitellen sotaan
Huhujen mukaan punamultahallituksessa olisi paineita siirtää esimerkiksi Kansaneläkelaitoksen ja Veikkauksen pääkonttorit pääkaupunkiseudun ulkopuolelle.
Valtiosihteeri sivuuttaa tällaiset spekulaatiot: "Kun hommani olla puheenjohtajana hankkeessa, jonka tapaiset ovat meidän elinaikana usein epäonnistuneet, niin en lähtisi kovin soitellen sotaan."
Volanen painottaa, että valtion yksiköiden uudelleensijoittamisessa yritettiin tehdä aikaisemmin äkkiliikkeitä ja ne epäonnistuivat.
"Ei voida ajatella nykyaikaisessa yhteiskunnassa, että kovin helposti annetaan määräyksiä ihmisille, että nyt on muutettava työpaikan perässä jonnekin."
Nyt ollaan tosissaan
"Edellisen ja nykyisen hallituksen linjana alueellistamisessa on välttää vanhat virheet ja päästä konkreettisesti eteenpäin, joten asiat on valmisteltava rauhallisesti ja myös niin, että henkilöstön edut otetaan huomioon. Sen voin luvata, että tämä hallitus on tosissaan ja päättäväinen tässä asiassa. Nyt tehdään kaikki, mitä on tehtävissä."
"Jos maakunnissa joudutaan odottamaan vielä kymmenen vuotta, niin tilanne on todella hankala. Nyt jos koskaan tämä ajattelutapa on käännettävä. Nykyaikainen yhteiskunta ja teknologia tarjoaa mahdollisuuden tasapainottamiseen."
"Meillä on tulossa tilanne, jossa työmarkkinoiden muutos asettaa haasteita sekä Helsingin seudulle että maakuntiin. Helsingin seudulla saattaa olla näköpiirissä tilanne, että rekrytointi on pulma, kun ihmisiä siirtyy eläkkeelle."
Kaikilla ministeriöllä on tehtävänä laatia syyskuun aikana omat ehdotuksensa Volasen työryhmälle. "Maakuntaliitoilta on pyydetty ehdotuksia siitä, millä profiililla ja kilpailukorostuksilla maakunnilla on halua vastata haasteeseen. Ryhmämme tehtävänä on yhdistää ministeriöiden ehdotukset ja maakuntaliittojen toiveet."
Älkää käyttäkö lukuja
Volanen ei halua ollenkaan ottaa kantaa mahdollisiin työpaikkojen määriin, jota voitaisiin siirtää alueille. Joidenkin virkamiesten pohdinnoissa on väläytelty noin tuhannen työpaikan siirtoa pois Helsingistä.
Volanen muistelee USA:n entisen presidentin Jimmy Carterin budjettipäällikköä, joka neuvoi, että "Herra presidentti, kun puhutte budjetista, älkää käyttäkö lukuja. Tätä neuvoa suomalainen valtiosihteeri voi hyvin soveltaa", hän naurahtaa.
Volanen viestittää maakunnille: "Vanhassa aluepolitiikassa vahvin argumentti oli se, että meillä on asiat näin ja näin huonosti. Nyt vahvin argumentti on se, että meillä on tarjota näin ja näin hyviä ideoita. Sen tarjouksen ei tarvitse olla mikään vanhanaikainen kilpailukyky."
"Nyt pärjäävät ne, jotka ovat yhteistoiminnassa ja rakentavat verkostoja ja ovat aktiivisia, etsivät osaamisistaan ja ovat aloitteellisia kertomaan, mitä hyvää paikkakunnalla on tarjota."
"Osaaminen on sellaista, jota jokainen voi hankkia itselleen ja kehittää sitä. Oulun seutu on hyvä suomalainen ja eurooppalainen esimerkki, kun kootaan yhteistyöhön elinkeinoelämää ja yliopisto. Sitä tukevat paikkakunnan korkea syntyvyys ja alueelle ominainen perhepolitiikka."
Alueellistamisen ensimmäinen osa valmistuu virkamiehiltä tämän vuoden loppuun mennessä. Hallitus tekee ensimmäiset konkreettiset päätökset ensi vuoden alkupuoliskolla.