Suomen EU-puheenjohtajuuskausi kaartaa loppusuoralle tänään torstaina Brysselissä alkavassa EU:n kaksipäiväisessä huippukokouksessa. Pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) isännöimä kokous on ainoa virallinen huippukokous Suomen puheenjohtajuuskaudella. Kotimaassa pidetyt ministerikokoukset ovat olleet epävirallisia.
Brysselin kokouksessakin Suomella on illallispöydässä kaksi lautasta. Myös presidentti Tarja Halonen osallistuu huippukokoukseen.
Vähällä oli, ettei EU-maiden valtionpäämiesten kokouksesta tullut pelkkää Turkin jäsenyyden jauhamista. Tältä vältyttiin viime tipassa, kun EU:n jäsenmaat alkuviikolla sopivat Turkin neuvottelujen jäädyttämisestä niillä aloilla, jotka liittyvät Kyproksen kiistaan.
Turkki nousee jossakin muodossa väistämättä esille, sillä huippukokouksen yhtenä aiheena on laajentuminen.Tarkoitus on käydä kunnon keskustelukierros EU:n integraatiokyvystä. Mahdollisille uusille jäsenehdokkaille unioni ei aio enää antaa selviä päivämääriä, jolloin jäsenyysovi aukeaa.
Romania ja Bulgaria, jotka toivotetaan tervetulleeksi unioniperheeseen ensi vuoden alusta, eivät pääse aivan puhtailla papereilla. Tämä oli opetus EU:lle siitä, ettei tarkkoja päivämääriä enää ole syytä naulata lukkoon.
Romania ja Bulgarian jäsenyyden myötä EU kasvaa 27 jäsenvaltion yhteenliittymäksi. Se lisää entisestään paineita tehostaa päätöksentekojärjestelmää.
Tähän on tarvetta on etenkin sisä- ja oikeusasioissa, jotka ovat tavallisen kansalaisen kannalta ehkä keskeisimpiä asioita. Suomen tavoitteena on, että unionin päämiestasolla nyt vahvistettaisiin pyrkimys tehostaa ja yksinkertaistaa päätöksentekoa, vaikka EU:n perustuslakia ei vielä saada voimaan.
Runnomaan Suomi ei lähde mitään ratkaisuesitystä. Siihen ei ole syytäkään, koska yksimielisyyttä määräenemmistöpäätöksiin siirtymiseksi ei ole saatavissa. Kokouksesta toivotaan ulos lähinnä selkeää poliittista tahdonilmausta.
Torstain illalliskeskusteluissa Vanhanen selostaa EU-johtajille, mitä on jäänyt käteen Suomen ja tarkemmin ulkomaankauppaministeri Paula Lehtomäen (kesk.) jokaiseen unionimaahan tekemältä perustuslain kohtaloa koskevalta konsultaatiokierrokselta.
Julkisuuteen Vanhanen ei selvitystä lupaa. Suomi perustelee raportin salaisuutta sillä, että valtiosopimuksiin liittyy aina salainen diplomatia. Sen sijaan Suomen jälkeen EU:n puheenjohtajaksi tulevalle Saksalle annetaan täsmällinen informaatio konsultaatiokierroksen tuloksista. Tällä pyritään turvaamaan tiivis jatkumo perustuslain etenemiselle, vaikkei sopimusta nykymuodossaan tulla koskaan unionissa hyväksymään.
Kokouksen asialistan muita aiheita ovat maahanmuuttopolitiikka sekä energiakysymykset.