Rovaniemi Pääministeri Paavo Lipposen (sd.) mielestä itärajan siviilikohteisiin sodan aikana hyökänneet neuvostojoukot eivät olleet partisaaneja, vaan rikollisia.
Toisaalta hän tunnustaa myös Suomen valtion vastuun tapahtumista, koska valtion ei huolehtinut syrjäkylien siviiliväestön turvallisuudesta. Sen tähden valtion korvaukset uhreille ovat Lipposen mielestä perusteltuja.
"Vain rikollisjoukot tappavat naisia, lapsia ja vanhuksia. Eihän tekoihin näytä löytyvän edes vastuullisia, jotka olisivat ohjeita hyökkääjille antaneet", Lipponen arvioi Lapin-matkallaan Rovaniemellä perjantaina.
Partisaani-iskujen rikostutkinta siviilirikoksina näyttää tyrehtyvän siihen, että Venäjä pitää sodanaikaiseen lainsäädäntöönsä vedoten rikoksia vanhentuneina. KRP ei siksi saa venäläisiltä oikeusapua, joka olisi tutkinnalle välttämätöntä. Sitä, onko asia myös poliittisesti loppuun käsitelty, pääministeri ei halua naulata lukkoon.
"Asia on jätettävä oikeusviranomaisten asiantuntemuksen varaan. Ei minulla ole siihen lopullista kantaa", Lipponen sanoo.
Tarkempia selvityksiä vaatisi Lipposen mielestä sekin, voiko partisaani-iskuja edes pitää sotarikoksina, vai onko Suomi rauhansopimuksen allekirjoittaessaan hyväksynyt kaiken tapahtuneen. "Minulla ei ole asiantuntemusta arvioida sitä."
Hallituksen periaatepäätös valtion korvausten maksamisesta partisaani-iskujen uhreille perustuu Lipposen mukaan siihen, että valtio viimein tunnustaa omatkin virheensä.
"Kysehän on siitä, että Suomen tasavalta ei toiminut vastuullisesti, koska se ei sodan aikana evakuoinut näitä kyliä", Lipponen korostaa. "Korvaukset ovat yhteiskunnan tunnustus ja velan maksu uhreille. Se on kunniavelka, eikä rahavelka."
Pääministeri arvioi, että partisaaniuhreille maksettava korvaus on yhteensä miljoonan euron luokkaa. Suurempiakin summia on tosin esitetty, eikä asiaa ole lopullisesti päätetty.
Kertakorvaus ei ole sitä, mitä partisaaniuhrien asiaa ajava siviiliveteraaniyhdistys on toivonut. Myös sosiaali-ja terveysministeriö on esittänyt, että iskujen uhreille annettaisiin sotilasvammalain mukainen vuosittainen korvaus ja kuntoutusoikeus.
"Tämä on taas tyypillinen tilanne, että kun joku päätös viimein saadaan, todetaan ettei se olekaan yhtään mitään. Minusta tämäkin on merkittävä ratkaisu", Lipponen arvioi.
Pääministeri korostaa, ettei hän halua torjua keskustelua asiasta. Lipposen mielestä siinä on kuitenkin syytä muistaa asian inhimillinen puoli. "On syytä miettiä, miten pitkälle tätä kannattaa jatkaa", hän muistuttaa.
Sivukivitulkinta on
Suomen oma asia
Lappilaisten huoli kaivostoiminnan tyrehtymisestä EU-säännöksiin ja kaivosten sivukiven luokitteluun jätteeksi on Lipposen mielestä aiheeton. Hän kertoo selvittäneensä asiaa ympäristöministeri Jouni Backmanin (sd.) kanssa.
"Saamani käsityksen mukaan kaivosten sivukiveä koskeva tulkinta on kansallinen päätös, eli meidän ei ole pakko tulkita sitä jätteeksi. Se ei tule olemaan Lapin kaivostoiminnan esteenä", Lipponen vakuuttaa.
EU-direktiivien tulkintaa tärkeämpänä asiana Lipponen pitää kaivosalan muiden edellytysten, kuten rahoituksen turvaamista. Siihenkin on hänen mukaansa paneuduttu. "Kyllä kaivostoiminta tulee Lapissa varmasti kehittymään", hän arvioi.
Puolueettomuus
ei sovellettavissa
Lipposen mielestä Suomi ei voi pysyä puolueettomalla kannalla Irakiin mahdollisesti kohdistuviin sotatoimiin kohdistuvissa kysymyksissä.
"Emme lähde valitsemaan Saksan tai Yhdysvaltojen välistä, semmoiseen loukkoon ei meitä saa johdatettua. Puolemme on YK ja toisella puolella on Irak."