Lukijalta
Mielipidekirjoitus

Päämies päättää mitä po­lii­sil­le kertoo

Kun rikoksesta epäilty on tietoinen oikeuksistaan ja tilanteestaan, hän tekee aina itse päätöksen siitä, mitä asioita hän poliisille kertoo. Asianajaja ei koskaan estä päämiestään kertomasta tai yllytä vaikenemaan.

Keskusrikospoliisin Oulun yksikön päällikkö rikosylikomisario Ari Soronen esitti järjestäytynyttä rikollisuutta käsitelleen haastattelun yhteydessä (Kaleva 14.12.) näkemyksensä siitä, että Oulussa toimisi jengiläisiä puolustavia avustajia, jotka kannustaisivat heitä vaikenemaan, vaikka nämä itse haluaisivat kertoa tietojaan poliisille.

Kommentin perusteella voi muodostua virheellinen käsitys siitä, että asianajajat edistäisivät järjestäytyneen rikollisuuden toimintamahdollisuuksia ja estäisivät poliisia selvittämästä rikoksia.

Esitutkintalaissa säädetään, että rikoksella epäillyllä on aina oikeus avustajaan. Vakavammissa rikosasioissa epäillylle määrätään puolustaja.

Puolustajana toimivan asianajajan tehtävänä on valvoa päämiehensä oikeuksien toteutumista. Itsekriminointisuoja eli oikeus olla myötävaikuttamatta rikosasiansa selvittämiseen on esitutkintalaissa säädetty keskeinen epäillyn oikeus. Tämä tarkoittaa sitä, että epäillyllä on aina oikeus vaieta kuulusteluissa.

Asianajajan ja myös poliisin tulee kertoa vaitiolo-oikeudesta rikoksesta epäillylle. Asianajajan tulee kertoa myös siitä, mitä oikeudellisia seuraamuksia tunnustamisesta tai asioiden selvittämisestä kyseiselle henkilölle voi aiheutua. Jos asianajaja ei toimi näin, asianajaja toimii väärin.

"Puolustajana toimiva asianajaja ei ole rikollisen apulainen, vaan hänen tehtävänään on valvoa päämiehensä oikeuksien toteutumista."

Kun rikoksesta epäilty on tietoinen oikeuksistaan ja tilanteestaan, hän tekee aina itse päätöksen siitä, mitä asioita hän poliisille kertoo. Asianajaja ei koskaan estä päämiestään kertomasta tai yllytä vaikenemaan. Epäillyn asianajaja ei ole myöskään poliisin apulainen, joka painostaisi päämiestään puhumaan ja selvittäisi rikoksia yhdessä poliisin kanssa.

On huolestuttavaa, että Sorosen asemassa oleva korkea poliisiviranomainen esittää julkisesti epäilyksiä oululaisten avustajien toiminnan oikeellisuudesta. Asianajajien toimintaa säätelevät lait ja hyvä asianajajatapa. Asianajajasta voi kannella, mikäli hänen epäillään toimineen näiden vastaisesti. Puolustajana toimiva asianajaja ei ole rikollisen apulainen, vaan hänen tehtävänään on valvoa päämiehensä oikeuksien toteutumista. Tämä on oikeusvaltion keskeisimpiä periaatteita.

Katri Mäkinen

asianajaja

Suomen Asianajajaliiton Oulun osaston mediavastaava

Markus Pöhö

asianajaja

Suomen Asianajajaliiton Oulun osaston puheenjohtaja

Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!

Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.