Uuden Rovaniemen kaupungin toimintarakennetta ja henkilöstöä järjestelevän muutosjohtaja Hannes Pesosen työpäivään maanantaina mahtui neljä palaveria, mutta oululainen diplomiekonomi ei halua puhua kiireestä. Lokakuun alusta Rovaniemen muutosjohtajana aloittanut Pesonen puhuu mieluimmin tiukasta aikataulusta.
Sellainen hänellä on, sillä nykyisten kuntien, Rovaniemen kaupungin ja maalaiskunnan jokaisen työntekijän uusi toimenkuva ja sijoittuminen on valmisteltava toukokuun loppuun mennessä. 2 600 vakituisen työntekijän ja toimihenkilön sekä 881 määräaikaisen aseman selvittämisessä on suuri urakka edessä ja sitä valmistellaan kuin palapeliä. Muutosjohtajan apuna siinä on eri työryhmissä 250 henkilöä.
Vaikka suur-Rovaniemi syntyy vuoden 2006 alussa, eri hallinnonalojen pienehköjä toimintoja on jo saatu saman katon alle. Seuraavana on vuorossa kehitysvammaisten työkeskusten yhdistäminen. Kuntien toimintojen yhdistämiseen vähitellen pyritään jatkossakin siellä missä se on kivuttomasti mahdollista, koska koko toiminnan muutos yhdellä kertaa on suuri asia.
Muutoshalukkuutta on
Työuransa suurimpaan haasteeseen sitoutunut Pesonen sanoo, että henkilöstöllä noin 80 prosentilla toimenkuvat pysyvät entisellään, toimipaikka voi muuttua. Eniten kuntien lakkauttaminen ja uuden perustaminen koskettaa ylimmän johdon alaisuudessa olevien päälliköiden asemaa.
Koko kunnan toimintastrategiaksi otettavalla tilaaja-tuottajamallilla voidaan pitkälti ratkaista päälliköiden kaksoismiehitystä, mutta joillakin tehtävät muuttuvat nykyisestä toimialan pysyessä samana.
Pesonen tunnustaa odottaneensa myönteisempää suhtautumista muutokseen kuin mitä se kyselyssä paljastui. Kysymyksessähän on kokonaan uuden organisaation luominen ja toimintatapojen muutos ja sitä rakennetaan puhtaalta pöydältä.
Toisaalta henkilöstölle järjestetyissä tilaisuuksissa muutoshalukkuus omassa työssä on osoittautunut suuremmaksi kuin kyselystä voi päätellä. Kuntien henkilöstöstä kuitenkin vain yhdeksän prosenttia oli valmis neuvottelemaan tuntuvasta muutoksesta työtehtäväänsä.
Vaikka kaikkia työntekijöitä pyydettiin vastaamaan työtehtäviä koskevaan kyselyyn, kuitenkin noin tuhat henkilöä jätti vastaamatta. Määrä on Pesosen mielestä suuri, mutta mistä se johtuu, sitä ei ole selvitetty.
Huolta jaksamisesta
Pesonen muistuttaa, että kummankin kunnan henkilöstä on uudessa kunnassa työsuhteessaan turvatussa asemassa. Kuntajakolain mukaisessa kuntaliitoksessa henkilöstön asema on turvattu viideksi vuodeksi. Pesonen sanookin kyselleensä henkilöstöltä, missä muussa työpaikassa tänä aikana luvataan näin varmaa työsuhdetta. Uusien työsopimusten tarpeesta ei ole vielä päätetty, mutta Pesosen mukaan näyttää siltä, ettei niitäkään tarvitsisi uusia.
Omaa työsuhdeturvaansa enemmän henkilöstö kantaakin huolta jaksamisestaan työssään. Sen edistämiseen ja selviytymiseen uusista tehtävistä henkilöstölle kaavaillaan myös laajoja koulutuspaketteja. " Tarvitaan uudenlaista osaamista, valmiuksia esimiesjohtamiseen ja valmiuksia toimia yritysmäisellä tavalla", sanoo Pesonen.
Koulutuksessa on ollut suuria eroja kuntien välillä ja jopa kuntien toimialojenkin välillä. Pesonen kiittelee Rovaniemen koulutusmahdollisuuksia hyviksi vastata tuleviin tarpeisiin.
Parhaillaan laskeskellaan mahdollisuuksia vastata varhaiseläkkeelle haluavien toiveisiin. "Henkistä valmiutta siihen on, mutta yksilölliset ratkaisut tehdään lopulta tehtävän ehdoilla", sanoo Pesonen.