Kalajoen villikissaongelma on lienee sittenkin pieni verrattuna maanvaivaan, jonka villikanit ovat aiheuttaneet Helsingissä.
Ihmiset ovat päästäneet pääkaupunkiseudulla lemmikkikaneja vapaiksi, ja ne ovat alkaneet lisääntyä.
Helsingin citykanit ovat selvinneet luonnossa lähinnä Helsingin vähälumisten ja lämpimien talvien, luonnollisten vihollisten puuttumisen ja ihmisten suhtautumisen takia. Ihmiset ovat ruokkineet kaneja.
Kanit tuhoavat kasvillisuutta Helsingissä. Ne kaluavat talvisin pensaiden ja puiden tyviä kuorettomiksi, syövät silmuja, neulasia sekä versojen ja oksien päitä. Niiden jäljiltä on jouduttu kaatamaan pari vuotta sitten muun muassa 70 jalavaa. Kasvukaudella villikanit syövät pääasiassa heinä- ja ruohokasveja.
Villikanien arvioidaan aiheuttavan satojen tuhansien eurojen kulut vuodessa. Kaupungin on pitänyt palkata jopa virkamies hoitamaan villikaniasioita.
Villikaneja on metsästetty pääkaupunkiseudulla niin, että metsästyskauden 2008--2009 kokonaissaalis kohosi yli 2 000 kaniin. Niitä on jahdattu kesyhillerien avulla sekä loukku- ja ampuma-asejahdeilla. Kaneja on metsästetty paitsi kaupungissa myös siirtolapuutarhoista, yliopiston kasvitieteellisestä puutarhasta ja hautausmailta.
Metsästystä pyrittiin tehostamaan metsästyslain uudistuksella, jossa siitä olisi tehty rottaan verrattava rauhoittamaton eläin. Lakiuudistus ei mennyt läpi, niinpä villikani säilyy riistaeläimenä.