Kuusamo-Suoperän tilapäisen rajanylityspaikan on määrä kansainvälistyä tämän vuoden jälkipuoliskolla, mutta rajalta Venäjälle vievä tie ei tule olemaan ainakaan alkuvaiheessa muutoksen edellyttämässä kunnossa.
"Tilanne tulee olemaan se, että matkanteko hidastuu ylityspaikalta Pääjärven suuntaan merkittävästi, koska tien kunnostaminen ei ole lähtenyt odotetulla tavalla käyntiin, Kainuun rajavartioston Kuusamon rajavartioalueen päällikkö majuri Jukka Ikäläinen sanoo.
Kun EU ja Venäjä aikoinaan sopivat Suoperän raja-aseman rakentamisen rahoituksesta, sen yhtenä ehtona oli, että venäläiset korjaisivat heikkokuntoisen soratien vilkastuvan liikenteen tarpeisiin. Tiettävästi kuitenkin tarkempi ajankohta jätettiin avoimeksi.
Suoperän raja-aseman rakentamistyöt Kuusamon raja-aseman läheisyydessä ovat parhaillaan loppusuoralla.
Ikäläisen tietojen mukaan noin 60 kilometrin pituisen tien remontti on viivästynyt, koska Venäjällä ei ole päästy yksimielisyyteen siitä, kuka sen lopulta kustantaa. "Nähtävästi Karjalan tasavalta koettaa saada tien federaation tieksi, jolloin Moskova olisi sen maksaja", Ikäläinen toteaa.
Kunnostaminen tulee olemaan melkoisen kallis hanke, sillä kokonaan uuttakin tietä pitäisi rakentaa 15--20 kilometrin verran. "Tarvittavia raivauksia tehtiin jo runsaat pari vuotta sitten, mutta tällä hetkellä meillä ei ole tietoa, milloin varsinaiset tietyöt voisivat alkaa."
Ikäläisen mukaan rajanylittäjien pitää varautua myös rajanylityspaikan kansainvälistymisen jälkeen siihen, että varsinkin kesäaikaan ajonopeudet madaltuvat Venäjälle mentäessä jopa puoleen siitä, mitä ne ovat Suomen puolella.
"Ei tien huono kunto tule olemaan pullonkaula rajaliikenteelle. Kyllä se sujuu, mutta varovaisuutta tienpäällä on syytä noudattaa", Ikäläinen pohtii.
Kuusamo-Suoperän rajanylitysten on laskettu kohoavan kansainvälistymisen jälkeen vähintään 50 000:een vuodessa. Nykyisin määrä voi olla enimmillään 20 000, mikä on Venäjän asettama kiintiö. Siitä valtaosa on puutavararekkojen ajoa.
Suurin kasvu syntyy turistiliikenteestä. Ainakin alkuvaiheessa se tulee Ikäläisen mukaan koostumaan etupäässä linja-autoilla ja pikkubusseilla Suomen puolelta tehtävistä ryhmämatkoista.
Matkailijoita houkuttaa Venäjän puolella muun muassa Paanajärven kansallispuisto ja kohteet Vienanmeren rannalla. Toimialavastaava Sauli Juurikka Koillis-Suomen aluekeskuksesta uskoo, että ne lisäävät myös venäläisten turistien määriä Kuusamossa.
"Omilla autoillaan heitä tulee nykyisin eniten Moskovan ja Pietarin suunnalta ja näin lienee myös jatkossa. Venäjän teiden huonomman kunnon takia heidän on kuitenkin parempi kulkea kohteisiin ensin Suomen puoleisia väyliä käyttäen ja ylittää raja täällä", Juurikka perustelee.
Karjalassa on hänen mukaansa varauduttu varsin hyvin alueelle suuntautuvan matkailun lisääntymiseen. "Perusvalmius alkaa olla esimerkiksi majoituksen ja ravintolapalveluiden suhteen kohtalaisen hyvällä mallilla."
Hän arvioi Koillismaalla olevan jo ainakin parikymmentä yritystä, jotka järjestävät matkoja rajan taakse. Ne ovat hakeneet sieltä aktiivisesti yhteistyökumppaneita ja myös löytäneet niitä.