Ensimmäiset viralliset arviot Ranskaa elokuun alusta lähtien otteessaan pitäneen helleaallon seurauksista ovat hätkähdyttäviä. Terveysviranomaisten mukaan korkeat lämpötilat ovat viime päivien aikana saattaneet aiheuttaa jopa 3 000 ihmisen kuoleman.
Selvästi suurimmassa osassa tapauksista uhrit ovat olleet iäkkäitä henkilöitä, joiden kohdalla ei ollut ryhdytty minkäänlaisiin ehkäiseviin toimenpiteisiin.
"Lukujen suuruus saattaa tuntua yllättävältä. Sen syynä on helleaalto, joka ollut poikkeuksellisen pitkä ja jonka aikana lämpötilat ovat kohonneet poikkeuksellisen korkeiksi. Lisäksi lukujen suuruuteen on vaikuttanut ihmisten odotettavissa olevan eliniän pidentyminen, joka on varsin uusi ilmiö", terveysministeri Jean-François Mattei totesi torstaiaamuna. "Uhrien lukumäärän perusteella tätä voi luonnehtia todelliseksi epidemiaksi."
Chicagossa tapahtunut vastaavaa
Terveysministeri Mattein mukaan ilmiötä voi verrata helleaaltoon, joka kesällä 1995 aiheutti Chicagossa 700 ihmisen kuoleman. Ministerin lausunto osoittaa hänen arvioineen tilanteen uudelleen, sillä tähän saakka hän on näyttänyt vähättelevän epidemian laajuutta.
Tämä ensimmäinen virallinen arvio on tulosta Ranskan kansallisen terveysvalvontainstituutin epidemia-asiantuntijoiden tekemästä työstä. Aluksi asiantuntijat tutkivat perinpohjin niiden menehtyneiden sairauskertomukset, joiden kohdalla oli kysymys ns. "ylikorkea ruumiinlämpö -oireyhtymästä.
"Olemme kehittäneet lääketieteellisten tietojen keruujärjestelmän, jonka avulla pystymme täsmällisesti esittämään tämänhetkisen helleaallon aiheuttamien terveydellisten seurausten laajuuden", epidemia-asiantuntija ja terveysvalvontainstituutin terveys- ja ympäristöosaston johtaja Martine Ledrans totesi Le Monden toimittajalle.
Epidemia-asiantuntijoiden mukaan "lämmön aiheuttamasta kuolemasta" puhutaan sellaisten henkilöiden kohdalla, jotka menehtyvät, kun heidän ympäristönsä lämpötila on sääolosuhteiden takia kohonnut erityisen korkeaksi ja joiden ruumiinlämpö kuoleman tapahtuessa on vähintään 40,6ºC.
Lisäksi määrityksessä täytyy eliminoida muut mahdolliset korkean ruumiinlämmön aiheuttajat, kuten aivoverenvuodot, tulehdukset tai syövät.
Kattavampi arvio helleaallon terveysvaikutuksista voidaan laatia vasta usean kuukauden kuluttua, kun eri laitoksista koottavat kuolemien lääketieteellisiä syitä koskevat selvitykset tulevat saataville.
"Tällä hetkellä kaikkein kiireisin tehtävä liittyy sairaalaympäristöissä 8. elokuuta alkaen kirjattuihin helleaallon aiheuttamiin kuolemantapauksiin", Martine Ledrans toteaa.
Ensimmäiset viralliset arviot vahvistavat ne huolestuneet lausunnot, joita useat pariisilaiset ensiapulääkärit esittivät elokuun 10. päivästä lähtien todeten jo noin 50 potilaan menehtyneen Pariisin ja sen lähialueiden sairaaloissa.
Elokuun 13. päivänä Pariisin sairaalahallinnon johto kertoi, että Pariisissa ja sen ympäristössä oli elokuun 8. ja 12. päivien välisenä aikana tuotu sairaalaan 800 kuumuudesta pahasti kärsivää potilasta ja että menehtyneitä oli jo noin sata.
Useat ensiapuspesialistit myös muualta Ranskasta ovat viime päivinä kertoneet toimintansa kiihtyneen ja kuolleisuuslukujen nousseen.
Koska edellä mainittu 3 000 uhrista kertova arvio kattaa vain sairaaloissa menehtyneet, sitä on syytä pitää vähimmäisarviona.
Monet tekijät antavat aihetta olettaa, että uhrien lopullinen määrä tulee olemaan paljon korkeampi.
On jo tiedossa, että Pariisissa ja sen esikaupungeissa kuolemantapausten määrä 4.-13. elokuuta välisenä aikana on kaksinkertainen edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Val-de-Marnen departementin maaherranviraston antamien tietojen mukaan sikäläinen poliisi kirjasi mainittuna aikana peräti 213 kuolemantapausta, kun määrä yleensä on noin kymmenen tapausta viikossa.
Seine-Saint-Denis'n sairaalat ja klinikat puolestaan kirjasivat vuorokaudessa 36 suoraan kuumuudesta johtunutta kuolemantapausta. Hautaustoimistot käsittelivät elokuun 4. ja 10. päivien välisenä aikana kaikkiaan 3 230 tapausta, mikä on 867 enemmän kuin tavallisesti.
Pariisissa hautauspalvelu kriisissä
Pariisissa, jossa hautauspalvelut ovat "lähes kriisitilassa", pormestari Bertrand Delanoë on päättänyt, että hautaamiset voidaan suorittaa perjantaina 15. elokuuta. Pääkaupungin tilanne vaikuttaakin hautaustoimistojen antamien tietojen perusteella kaikkein kriittisimmältä. Vaikka terveysministeri Jean-François Mattei totesikin keskiviikkona tietotoimisto AFP:lle, että kasvaneesta työtaakasta huolimatta terveydenhoitojärjestelmä oli kyennyt sopeutumaan ja että tilanne oli "täysin hallinnassa", pääministeri Jean-Pierre Raffarin kehotti samana päivänä Ile-de-Francen alueen departementtien johtoa käynnistämään "hätäsuunnitelman" koko käytettävissä olevan sairaalakapasiteetin asettamiseksi valmiustilaan.