Kuuden kertotaulu on ollut kovassa käytössä, kun olemme puolen vuoden aikana yrittäneet opetella uutta virallista maksuvälinettämme, euroa.
Eurooppalaiseen yhteisvaluuttaan siirtyminen on onnistunut odotettua paremmin. Euro on osoittanut maailman markkinoilla vahvuutensa.
Suomalaisten kokemukset euroon siirtymisestä ovat olleet aika myönteisiä. Valtiovarainministeriön Suomen Gallupilla teettämän tutkimuksen mukaan suomalaiset ovat siirtyneet euroaikaan ilman suurempia vaikeuksia: 23 prosenttia kokee vaihdon sujuneen erittäin hyvin ja 58 prosenttia melko hyvin.
Euromääräisten hintojen opettelemisessa on meillä vaikeuksia. Vain 13 prosenttia katsoo, ettei ole kohdannut lainkaan hankaluuksia. Jokapäiväistä elämää vaikeuttavana euron kokee 27 prosenttia.
Valtaosa suomalaisista kääntää edelleen eurot markoiksi aina tai useimmiten ostoksia tehdessään. Vain neljä prosenttia sanoi, ettei koskaan muuta euroja markoiksi. Tämä ilmenee STT:n tilaamasta tutkimuksesta.
Suomalalaiset ajattelevat hinnat EU-kansalaisista sitkeimmin vanhalla valuutalla.
Miksi meidän päämme raksuttaa edelleen markoissa? Pääsyyllinen on kaksoishinnoittelu. Markkahintojen merkitseminen eurohintojen rinnalle olisi syytä lopettaa pikaisesti. Markat hidastavat suomalaisten totuttautumista euroon.
On ymmärrettävää, että ikääntyneiden ihmisten kannalta kaksoishinnoittelu on ollut tärkeätä. Elintarvikkeissa ja muissa päivittäistavaroissa kaksoishinnoittelun jatkuminen rahojen rinnakkaisen käytön ajan helpotti selviytymistä muutoksesta. Nyt tilanne alkaa olla toinen.
Kuluttajatutkimuskeskuksen tuoreen tutkimuksen mukaan helpointa eurohintojen hahmottaminen on 30 - 50-vuotiaille ja hankalinta yli viisikymppisille.
Tuloksiin on syytä suhtautua kriittisesti. Todennäköisesti eurot ovat ongelmallisia myös keski-ikäisille, mutta sen myöntäminen kyselytutkimuksessa on erityisen vaikeaa. Vanhemmilla ihmisillä on enemmän kanttia myöntää asia.
Uusimman hintavertailun mukaan Suomi on elinkustannuksiltaan euroalueen kallein maa. Yhteisvaluutan pitäisi vaikuttaa alentavasti hintatasoomme.
Euroaikana on mahdollista tehdä aiempaa paremmin yleiseurooppalaista hintavertailua. Tuotteiden ja palveluiden hintoihin vaikuttaa luonnollisesti esimerkiksi työn hinta, joten sellaista ei ole vielä näköpiirissä, että hinnat olisivat täysin yhteneväisiä euroalueella.
Kansalaisten keskuudessa usko hintojen kohoamisesta euroon siirtymisen yhteydessä on vahva. Hintojen nousu on selvityksin myös osoitettu. Suomen Kuluttajaliiton ja Kuluttajaviraston hintaseurannassa havaittiin noin joka seitsemännen tuotteen hinnan nousseen, mutta myös hintojen laskusta on havaintoja. Hinnoittelun seuraaminen on edelleen tärkeätä.
Naisista yli 40 prosenttia pitää euroon siirtymistä vääränä ratkaisuna. Eurokriittisyyden taustalla voi olla tunne, että päivittäisen ruokakorin lasku on uuden valuutan seurauksena noussut.
Poliitikot eivät ole näyttäneet kansalle mitenkään erityisen hyvää esimerkkiä uuden valuutan markkinoinnissa. Useat ministerit puhuvat mieluummin vielä markoissa kuin euroissa. Muutaman kerran tähän on sortunut myös meidät euroalueeseen neuvotellut valtiovarainministeri Sauli Niinistö (kok.).
Muutamat kyynikot ovat epäilleet, että Niinistö käyttäisi tarkoitushakuisesti menoista puhuttaessa vanhoja markkoja ja tuloista euroja. Olisiko se kitsaan rahakirstun vartijan taktinen veto?