Hetkinen. Tämä tilanne, tämä hetki on nähty aikaisemminkin.
Aivan oikein. Tasan vuosi sitten Kärppien pukukopissa Pietarissa oli hiljaista kuin huopatossutehtaalla. Nuppineulankin olisi kuullut putoavan.
Nytkin pettyneet pelaajat katselevat tyhjin silmin kattoon, osaa repii hiljaa varusteita päältään. Hävityn pelin jälkeen hiljaisuus on parasta, mitä sillä hetkellä pelaaja voi kuvitella.
Omille ajatuksille - jos niitä ylipäänsä on - pitää saada aikaa.
Maanantaina iltapäivällä Oulun lentokentälle laskeutuu iso joukko kärppiä, jotka kuitenkin saavat kulkea päät pystyssä ja olla totisesti ylpeitä saavutuksestaan.
Kun paraskaan ei riitä, on turha syyttää itseään.
Historia kuitenkin kertoo, että tappioissa on voiton siemen. Kunhan kevätaurinko paistaa , SM-liigassa aletaan taistella kirkkaimmista mitaleista. Jos otteet Pietarissa antavat pikkuisenkaan osviittaa, millä joukkueella on huikeat voimavarat vaikka mihin, Kärppiä voi huoletta veikata finaalisarjaan.
Oli komeaa, että 128 000 asukkaan Oulu haastoi 10,5 miljoonan asukkaan Moskovan aivan tasapäiseen kamppailuun.
Yksilötasolla Niklas Bäckström, Lasse Kukkonen, Mikko Lehtonen, Jari Viuhkola ja tshekkipelaajat olivat maineensa veroisia.
Uutena pelaajana kansainvälisen läpimurron teki Mika Pyörälä, joka otti urallaan suuren harppauksen eteenpäin kohti siintävää tähteyttä.
Kärpät on edustanut maataan, Pohjois-Suomea ja kotikaupunkiaan Oulua Pietarin EM-turnauksessa kaksi kertaa. Milloin on seuraava kerta? Koska mestaruuden voittaminen kotoisessa SM-liigassa on niin vaikeaa, meneekö seuraavaan kertaan vaikka seuraavat 20 vuotta. Toisaalta Kärpät voi yhtä hyvin palata Pietarin kalansaaliin kimppuun jo vuoden päästä.
Kärpät viettää tänä vuonna perustamisensa 60-vuotissynttäreitä. Tarjolla on kolme mestaruutta, joista yksi karkasi niukasti saavuttamattomiin. Tyrkyllä ovat enää kevään liigamestaruus ja syksyllä ennen SM-liigan alkua pelattava Nordic-liigan mestaruus.
Titteleitä on monenlaisia, mutta kaikkein ylimmäksi kerta toisensa jälkeen nousee mestaruus, joka voitetaan monen kuukauden aherruksen jälkeen, miljoonien hikipisaroiden vuodattamisen jälkeen oman maan pääliigassa.
Silti Pietarissa koettu pettymys oli kärppäpelaajilla karmaiseva kokemus.
Seurajoukkueiden EM-turnaus hakee yhä paikkaansa eurooppalaisella kiekkokartalla, sillä tunnelma nousi kattoon vain Moskovan Dynamon peleissä. Finaalissa pelin intensiteetti ja tunnelma vastasivat kaikkea sitä, mitä jääkiekon ystävän voi toivoa.
Valitettavasti todellinen kliimaksi jäi vain yhden ottelun mittaiseksi.
Mutta Roomakaan ei rakennettu yhdessä päivässä, kuten kansainvälisen jääkiekkoliiton (IIHF) puheenjohtaja Rene Fasel sunnuntaina Pietarissa vertaili.
Joka tapauksessa IIHF on keväällä isojen asioiden edessä, kun se alkaa neuvotella EM-turnauksen tulevaisuudesta. Järjestääkö turnaus pysyvästi ja perinteitä kunnioittaen aina Pietarissa, vai lähteäkö kierrättämään sitä osallistuvien joukkueiden kotihalleihin vuorotteluperiaatteella.
On siinä IIHF:n herroilla pähkäilemistä, sillä oikeaa ja kaiken kattavaa vastausta ei ole olemassa.
JOUKO VUORJOKI
jouko.vuorjoki@kaleva.fi