Unohda ystävällisyys. Pois mielestä hyvien pyhien toivottelu. Ei enää naapurille "Uusia vuosia!", kun vuosi suorastaan mätänee käsiin. Katso alaspäin, sillä kengänkärkesi ovat ne, jotka katseesi seuraavien kuukausien aikana ansaitsevat.
Huomenna alkavat härkäviikot.
Loppiainen merkitsee kaiken hyvän ja kauniin loppua. Arki puskee päälle niin, että nelikirjaimisen sanan jokainen kirjain painaa pienen planeetan verran.
Vanha kansa väitti, että härkäviikot kestävät laskiaiseen asti. Vanha kansa on väärässä. Laskiainen on tuiki tavallinen tiistai. Samanlainen työnorjan juhlapäivä kuin tiistai normaalistikin on. Perjantaista näkyy haavekuvia, valveunia.
Laskiaistiistaihin on yli neljä viikkoa. Se ei ole kaikessa merkityksettömyydessään edes puolimatkan krouvi. Eteerisesti tyhjyyteen tuijottava kansalainen puskee sohjossa eteenpäin vielä viikkoja.
Seuraavaan arkivapaaseen - härkäviikkojen loppumiseen pitkäperjantaina - on huomisaamulla kukon kiekaistessa aikaa kymmenen täyttä viikkoa ja neljä arkipäivää.
Painetaan menemään pää härkänä.
Almanakan tutkiminen on yhtä tunnelmallista ja hauskaa kuin uuden puhelinluettelon selaaminen. Jos jostakin löytyy ankaraa faktaa, niin näistä lukupaketeista.
Almanakka kertoo, että töpseli vedetään kokonaan irti seinästä 21. helmikuuta, jolloin täydellinen kuunpimennys valtaa Suomen.
Onneksi pimennys sattuu aamuyön tunteihin. Hampaat irvessä vastatuuleen vaeltanut pohjoispohjalainen tuskin kestäisi enää sellaista vastoinkäymistä. Jos pimennys tapahtuisi alkuillasta, kylmästä kiveliöstä kiipeävä karpaasi reagoisi tokaisemalla rautakangenrennosti "Kuka sammutti valot?" ja kinnaisi vastaantulijaa kierrepotkulla käkättimeen.
Mistä löytyisi häräntappoase, jolla voisi tappaa aikaa?
Positiivinen ajattelu kääntää kolkoimmankin kaukomatkan kurssin. Viikolla 12 tasoitetaan tilit kunnolla. Minna Canth aloittaa tasoittelun tasa-arvon päivällään keskiviikkona. Kevätpäiväntasaus koittaa torstaina. Oikeus ja kohtuus voittaa viimein perjantaina, kun työläiset päästetään piinasta ja nostetaan pois ristiltä roikkumasta - takaisin elävien kirjoihin.
Rengastakaa almanakasta perjantai 21. maaliskuuta. Laittakaa kännykän muistutin piippaamaan. Vaientakaa valittava herätyskello tuona aamuna. Suokaa hetki ajatuksille: ei enää, nyt se on loppu, ei enää!
Mutta jos eläisimme vuotta 2007, näkisitte pahaa aamuyön unta.
Piinaviikot loppuisivat vasta 6. huhtikuuta, kahden viikon päästä. Arkivapaapaasto saisi jatko-osan: silmät painautuisivat syvemmälle kuoppiin, silmäpussit muuttuisivat mustiksi jätesäkeiksi, alahuulen nykiminen lisääntyisi ja negatiivinen ajattelu etenisi aivolohkojen sopukoissa syöden tieltään positiivisuuden siemenet kuin keltainen Pac-Man pelisokkelossaan.
Näin ei siis onneksi ole. Tilanne on huomattavasti valoisampi.
Jos luet tätä tarinaa juuri nyt, tänään sunnuntaiaamuna, olet jo voiton puolella. Enää 75 vuorokautta pitkäperjantaihin.
Se on vaivaiset 1 800 tuntia eli 108 000 minuuttia eli 6 480 000 sekuntia. Nyt enää 6 479 999 sekuntia, nyt enää 6 479 998 sekuntia, nyt enääÊ6;