Pohjois-Pohjanmaan maatilat investoivat entistä aktiivisemmin vuonna 2005. Maatilojen koko on kasvanut etenkin alueen eteläisissä osissa, kertoi TE-keskus maanantaina.
Pohjois-Pohjanmaan maatilat hankkivat vuonna 2005 sekä aktiivisesti lisämaita että investoivat myös etenkin maatalouskoneisiin, salaojituksiin ja navettarakentamiseen.
TE-keskus tuki maatilainvestointeja lähes 19 miljoonalla eurolla. Tukiprosentit ovat korkeampia ja tukijärjestelmää muutettu avustuspainotteisemmaksi, selittää viljelijöiden investointi-intoa osastopäällikkö Esko Koskenkorva maatalousosastolta.
"Investointituen määrä liikkuu nyt kahta puolen 50 prosenttia. Ei olla varmoja, että jatkuu näin korkealla monta vuotta."
Erityisesti hakemuksia tuli Ylivieskan sekä Nivala-Haapajärven seutukunnasta. Yli 50 hehtaarin tilojen määrä kasvaakin koko ajan, Koskenkorva vahvistaa. Maakunnassa on lähes 6 000 tilaa ja keskiverto tilakoko on nyt 37 hehtaaria.
Kaikkiaan Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus rahoitti maatalouden ja maaseudun kehittämistä menneenä vuonna 35 miljoonalla eurolla, mikä merkitsi kuuden miljoonan loikkaa aiempaan.
Vajaat 19 miljoonaa ohjautui perusmaatalouden investointeihin niin sanottuina rakennetukina. Summa on lähes kolminkertaistunut vuodesta 2004.
Maaseudun muuhun kehittämiseen käytettiin yhteensä noin 16 miljoonaa euroa.
Tästä kehittämishankkeisiin ohjattiin vajaat 7 miljoonaa, muuhun yritystoimintaan runsaat 2,5 miljoonaa ja maaseutuympäristön kehittämiseen noin 6,5 miljoonaa euroa. Lisäksi TE-keskus rahoitti maatalouden tarpeita palvelevaa aikuiskoulutusta.
TE-keskuksen maaseutuosasto on valmistellut Pohjois-Pohjanmaan maaseutuohjelman EU:n tulevalle ohjelmakaudelle 2007-2013. Ohjelmaa, joka liittyy Manner-Suomen maaseutuohjelmaan, jota taas maa- ja metsätalousministeriö hioo parhaillaan, päivitetään, kunhan tiedot rahoituksesta selkiytyvät.
Tavoitteena on kehittää maaseudun asukkaiden ja maalle muuttavien elinoloja, turvata yritysten toimintaedellytyksiä sekä parantaa maaseudun vetovoimaisuutta.
Tulotukia Pohjois-Pohjanmaalla maksettiin viime vuonna lähes 150 miljoonaa euroa. Täydentävien ehtojen valvontaan panostettiin neuvonnalla. Valvonnan seuraukset jäivät edellisvuosien tapaan vähäisiksi. Merkittävä seuraus tuli 16 prosentille tiloista, näillä tuen menetys oli keskimäärin 2,42 prosenttia.