OYSin yli­lää­kä­ri: Ai­vo­vam­mois­ta seuraa han­ka­lia oi­rei­ta, pään voi kui­ten­kin hel­pos­ti suojata

Puolet lasten pysyvistä aivovammoista aiheutuu liikenteestä, OYSin ylilääkäri Willy Serlo muistuttaa.

Kypärä on oiva laite, sillä se suojaa tehokkaasti päävammoilta, eikä sillä ole haittavaikutuksia pyöräilijän turvallisuuteen. "Raajan voi korjata, aivoja hyvin usein ei", ylilääkäri Willy Serlo painottaa.
Kypärä on oiva laite, sillä se suojaa tehokkaasti päävammoilta, eikä sillä ole haittavaikutuksia pyöräilijän turvallisuuteen. "Raajan voi korjata, aivoja hyvin usein ei", ylilääkäri Willy Serlo painottaa.
Kuva: Kari Pitkänen

Puolet lasten pysyvistä aivovammoista aiheutuu liikenteestä, OYSin ylilääkäri Willy Serlo muistuttaa.

Suomessa saadaan aivovammoja ja kuollaan niihin kaksi kertaa enemmän kuin muissa pohjoismaissa.

Suojele kalleinta pääomaasi, omaa päätäsi. Jos et jo tee niin, professori ja ylilääkäri Willy Serlolla on monta painavaa syytä mielesi muuttamiseksi.

Serlo hoitaa aivovammapotilaita, ja heistä nimenomaan lapsia ja nuoria, Oulun yliopistollisessa sairaalassa. Hän näkee hoitotilanteissa ja leikkauspöydillä konkreettisesti, mitä aivovammoista seuraa.

– Tajuttomuus, halvausoireet, muistin ja keskittymisen häiriöt, vaikeudet puheen tuottamisessa, asioiden unohtelu, aloitekyvyttömyys, hän luettelee tyypillisiä ”lievienkin” aivovammojen oireita.

Vaikeimmissa tapauksissa osa aivokudoksesta tuhoutuu kokonaan iskun, kallon painumisen tai rikkoutumisen ja verenvuodon seurauksena. Ihminen joutuu osin tai kokonaan autettavaksi loppuelämänsä ajaksi.

Turusta Ouluun 30 vuotta sitten muuttanut Serlo havahtui päävammojen riskeihin pyöräilyn kautta.

– Oulu oli jo tuolloin pyöräilykaupunki, mutta kypärää käytettiin vähän.

Serlo otti asian omakseen ja alkoi puhua asiasta koululaisille ja heidän vanhemmilleen. Lasten kypäränkäyttö onkin lisääntynyt, mutta varsinkin aikuisilla on asiassa vielä paljon petrattavaa, niin Oulussa kuin muuallakin.

Oulussa hoidetaan päänsä kolhaisseita lapsia

– Jos pyörällä kaatuessa loukkaa raajan tai sisäelimensä, vammat voidaan korjata ja kudokset uudistuvat.

– Aivoissa on varakapasiteettia vain tiettyyn rajaan saakka, ja kerrastakin syntyvät vauriot voivat olla liian vaikeita, hän painottaa.

Käytännössä pyöräilijä ei voi loukata hengenvaarallisesti juuri muuta kuin oman päänsä. Sitä vastaan voi suojautua käyttämällä kunnon pyöräilykypärää.

– Jos auto ajaa yli, kypärästä ei tietenkään ole samaa hyötyä. Mutta tavallisissa pyöräteillä sattuneissa kolareissa ja kaatumisissa suojaus on hyvin tehokas.

Pelkästään Oulussa hoidetaan kesän pyöräilykauden aikana vähintään puoli tusinaa päänsä kolhaissutta lasta. Suuri osa heistä voidaan onneksi hoitaa terveiksi.

Pohjoismaissa puolet lasten pysyvistä aivovammoista aiheutuu liikenteestä. Osa on pyöräilyvammoja, osa on peräisin mopoilusta ja autokolareista.

Willy Serlo muistuttaa ikävästä tosiasiasta: Suomessa saadaan kaksi kertaa enemmän aivovammoja kuin muissa pohjoismaissa ja myös kuollaan niihin kaksi kertaa useammin kuin muualla.

– Tätä selittää alkoholinkäyttö. Tanskassa juodaan yhtä paljon alkoholia, mutta meillä käyttö on humalahakuisempaa.

– Sitten kaadutaan kännissä, usein jopa pyörällä, ja loukataan pää pahastikin.

Pyöräilijöistä kypärää käyttää paikkakunnasta riippuen 10–70 prosenttia polkijoista. Keskimäärin kypärä on päässä neljällä suomalaispyöräilijällä kymmenestä.

Willy Serlo on tyytyväinen siitä, että kypärä on vakiintunut normivarusteeksi esimerkiksi laskettelussa ja muissa nopeissa lumilajeissa.

Monissa urheilulajeissa alakulttuurit ovat kehittyneet täysin toiseen suuntaan. Kypärä on hyvin harvinainen esimerkiksi rullaluistelussa, skeittauksessa tai BMX-pyöräilyssä, vaikka myös niissä kaatumis- ja loukkaantumisriskit ovat todelliset.

Juttu on julkaistu Kalevassa 9.4.2016.

Ilmoita asiavirheestä