Oulu Oulun yliopistollisen sairaalan kosteusvauriot alkavat näkyä työntekijöiden vakavina sairastumisina ja potilaiden oirehtimisena. Kahdella työntekijällä on jo 1990-luvulla todettu työpaikasta johtuva ammattitauti ja nyt kaksi työntekijää odottaa omia ammattitautipäätöksiään. Erilaisista oireista kärsii suuri joukko työntekijöitä, mutta Oys pitää oireiden yhteyttä home- ja kosteusongelmiin kyseenalaisena.
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin tekniikan palvelujen tulosyksikön johtaja Heikki Salumäki vakuuttaa, että Oysin homeongelma ei ole vakava.
"Tilanne on hallinnassa. Homekohteita ei enää ole juuri ollenkaan. Kosteusvauriokohteita korjataan, mutta painopiste on siirtynyt sisäilman laatuun."
Lattioiden ja seinien kosteuskorjausten lisäksi Oysissa on alettu kunnostaa ilmanvaihtojärjestelmiä. Kosteusremonttien yhteydessä poistetaan ilmanvaihtokanavien vanhat mineraalivillaiset äänieristeet sekä nuohotaan kanavat puhtaaksi.
"90-prosenttisesti remontit ovat pesutilaremontteja sekä ilmastointiremontteja", Salumäki sanoo. Vuodesta 1997 lähtien Oysissa on kirjattu systemaattisesti kaikki kosteus- ja homeongelmakorjaukset. Tähän mennessä on korjattu noin 300 kohdetta. Homekorjauksia on listalla vain muutama.
VTT-rakennustekniikka on tutkinut Oysin kiinteistöjä ja antanut niistä korjaussuosituksia. Salumäki vakuuttaa, että Oys tekee korjaukset suositusten mukaan.
"Raha-asiat eivät rajoita korjauksia." Salumäen mukaan viimeisen kuuden vuoden aikana Oysissa on tehty korjauksia yli neljällä miljoonalla eurolla. Ongelmia selvittää myös erityinen sisäilmatyöryhmä, jossa on mukana työterveyshuolto, työsuojelu ja kiinteistötekniikka.
Oysin sisäilmatyöryhmä-malli saa kiitosta valtakunnallista sairaaloiden sisäilmaselvitystä tekevältä Uudenmaan aluetyöterveyslaitoksen johtajalta, professori Kari Reijulalta. Hänen mukaansa Oysissa sisäilmakysymykseen on tartuttu esimerkillisesti.
"Oys oli ensimmäinen, joka otti yhteyttä, kun selvitystyön toimeksianto annettiin helmikuussa."
Raportti tuloksista valmistuu ensi vuoden helmi-maaliskuussa. Reijulan mukaan nyt on yhdestoista hetki tunnustaa ongelmat avoimesti ja ryhtyä toimeen ongelmien korjaamiseksi. Hän sanoo, että valtion pitää tulla mukaan, sillä kuntien ja kuntayhtymien rahat eivät yksin riitä. "Viime vuonna sairaanhoitopiirit esittivät, että valtio tukee korjauksia 0,44 miljardilla eurolla, mutta valtio myönsi 0,02 miljardia euroa", Reijula paheksuu.
Isojen kosteusremonttien ajaksi osasto siirretään niin sanotulle evakko-osastolle. Pienempiä remontteja tehdään toimivilla osastoilla, jolloin työkohteet eristetään ja alipaineistetaan muusta osastosta.
Salumäki sanoo, että vaikka nyt korjaukset etenevät, työntekijöiden sairastumisia voi tulla, koska altistuminen on tapahtunut kymmenien vuosien kuluessa eikä ongelman vakavuudesta ole ollut tietoa vasta kuin muutaman vuoden ajan.
Aina korjauskaan ei tuo helpotusta. Etenkin hajujen kulkeutuminen ja vesivaurioiden alkulähteen paikallistaminen on joskus hyvin vaikeaa. Esimerkiksi viime kesänä osasto 52:lla tehdyn terveysriskiarvioinnin mukaan työntekijöillä on ollut paljon silmä-, nenä- ja kurkkuoireita, väsymystä ja päänsärkyä. Vuonna 1997 tehdyissä materiaalitutkimuksissa löytyi runsaasti mikrobeja ja allergisoivia homelajeja.
Kohteet korjattiin, mutta työntekijöiden oireilu on jatkunut. Työterveyslääkärin mukaan osastolla on selvästi olemassa sairastumisriski. Lääkärin selvityksissä vuosien 1991-2002 välillä yhdeksän henkilöä 21:sta valitti oireista, astma-diagnoosin sai kuusi ja kaksi oli parhaillaan astmatutkimuksissa.
Korjaamisesta ei sitovia määräyksiä
Huhtikuun alussa Oulun työsuojelupiiri teki työsuojelutarkastuksen Oysin rivitalo L:ssä. Kurssi- ja potilasyksikkönä toimiva rivitalo on tarkastuksen mukaan sellaisessa kunnossa, että siellä työskentely aiheuttaa terveysriskin.
VTT-rakennustekniikan mittauksissa rivitalon lattiarakenteista on mitattu kohonneita kosteuspitoisuuksia. Potilasosastolla olleita ei ole tutkittu. Oysin vastaavan työterveyslääkärin Sirkku Tikkasen mukaan tiloissa työskentelevillä on vakava sairastumisriski, ellei vaurioita korjata.
VTT-rakennustekniikka on antanut omat korjaussuosituksensa, mutta Oysin kiinteistövastaavien mukaan rivitalo on jo niin vanha, ettei siihen kannata tehdä isoa remonttia. Tarkastuksesta laaditussa pöytäkirjassa Oysin rakennustoimiston toimistopäällikkö Kari Ukkola kyseenalaistaa terveysriskin, koska rakenteissa olevien ongelmien siirtyminen sisäilmaan on epäselvää.
Työsuojelupiiri tarkastaa ensi syksynä, mihin toimenpiteisiin työnantaja on ryhtynyt. "Jos Oys ei tee mitään, piiri voi määrätä uhkasakon", sanoo työsuojelupiirin johtaja Pentti Pekkala.
Ongelmallista on se, että työsuojelupiiri ei voi määrätä, millaiset korjaustoimenpiteet ovat riittävät, myöntää Pekkala. Näin kiinteistön omistajalle jää eräänlainen porsaanreikä jättää tekemättä kunnolliset peruskorjaukset.
Esimerkiksi rivitalo L on peruskorjattu 1996 aiemmin tapahtuneen vesivaurion jälkeen, mutta joulukuussa 2002 VTT:n mittauksissa löytyi vieläkin kosteutta.
Kosteusvaurioepäilyjen takia Oysin työterveyshuoltoon otti viime vuonna yhteyttä 47 työntekijää. Työsuojelupiiri sai viime vuonna 11 ilmoitusta kosteusvauriomikrobien aiheuttamista sairastumisista.