OYSin päi­vys­tyk­sen toi­min­ta tar­kas­te­taan – hoi­ta­jien mukaan po­ti­las­tur­val­li­suus on vaa­ras­sa pelon il­ma­pii­rin vuoksi

Päivystyspoliklinikan henkilökunta kokee, ettei heitä ole kuultu ongelmissa. Heidän mukaansa työpaikalla on johtamisongelmia, siellä pelätään esimiehiä ja uuvutaan. Sairauslomia on paljon.

Aluehallintovirasto on päättänyt tehdä yksikköön tarkastuskäynnin.

Oulun yliopistollisen sairaalan (OYSin) yhteispäivystyksen kymmenet hoitajat ovat olleet tai ovat pitkillä sairauslomilla, virkavapailla tai he ovat päätyneet työtehtävien vaihtoon. Osa on myös irtisanoutunut.

Syyksi hoitajat kertovat uupumisen, jonka taustalla on heidän mukaansa autoritäärinen esimiestoiminta ja siitä johtuva pelko.

Huolestuneet hoitajat väittävät, että uusien työntekijöiden perehdytys ei käytännössä toimi ja että potilasturvallisuus on vaarassa.

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin (PPSHP) antamien tietojen mukaan päivystyksen vakituisen henkilöstön vaihtuvuus lähentelee 10 prosenttia vuodesta 2017 alkaen.

Hallintoylijohtaja Pirjo Kejonen kuitenkin huomauttaa, että hallittu henkilöstön vaihtuvuus ei vaaranna potilasturvallisuutta tai heikennä henkilöstön hyvinvointia.

– Käsitykseni mukaan päivystyksessä hoitajien osaaminen on ollut hyvällä tasolla. Mikäli näin ei ole, on työnantajan ryhdyttävä toimenpiteisiin riittävän osaamisen varmistamiseksi.

Henkilökunnan mukaan ongelmakohtia on tuotu esille toistuvasti: ensin esimiesportaan kanssa, mutta myös lähestymällä sairaanhoitopiirin hallituksen puheenjohtaja Antti Huttu-Hiltusta (kesk.).

– Perehdytys on työssä kuin työssä erittäin tärkeä prosessi, ja potilasturvallisuus on sairaalan toiminnan punainen lanka. Huolet ja murheet viedään operatiivisille toimijoille, Huttu-Hiltunen vastaa viestissään.

Hoitajien mukaan huolet ja murheet ovat kuitenkin jääneet heidän kannettavakseen.

– Tilanteen korjaamiseksi ei ole tapahtunut mitään arjessa näkyvää. Henkilöstöresursseja on liian vähän, ja uudet hoitajat eivät välttämättä osaa käyttää työssä tarvittavia laitteita, kun heitä ei ehditä perehdyttää työhön, kertoo yksi Kalevan haastattelemista hoitajista.

Kahdeksan muuta Kalevan haastattelemaa yhteispäivystyksen työntekijää ei halua nimiään julkisuuteen, sillä he pelkäävät seuraamuksia. Jaksaminen on lopussa, henkilökuntaa on liian vähän ja huoli potilasturvallisuudesta suuri.

– Potilaat jäävät usein oman onnensa nojaan, ja on tilanteita, joissa vain välittömässä hengenvaarassa olevia ehditään auttamaan, kommentoi yksi haastatelluista.

– Yhteys, joka työntekijöiden ja esimiesten välillä pitäisi olla, puuttuu kokonaan. Asiat, joista esimiesten tulisi ottaa koppi, ohitetaan. Tämä on kuin hakkaisi päätä seinään, kuvailee toinen.