Vanhojen rakennusten korjaaminen ei aina ole yksinkertaista. Oysin Peltolassa sijaitsevasta S1-talosta etsittiin kosteusvaurioita osastoilta tuloksetta. Viimein pääsyyllinen löytyikin ullakolta. Myös käytävät, joista löydettiin hometta, sijaitsevat sijaitsevat osastojen ulkopuolella.
"Turvepehku ja sahanpurut on todettu hyviksi eristeiksi, mutta kostuessaan niistä voi tulla ongelmia", tulosyksikön johtaja Heikki Salumäki Oysin tekniikan palveluista sanoo.
Talon tilamuutoksille ja korjaukseen on ensi vuoden budjettiin varattu 300 000 euroa. Myös S2-talo ja kaksi muuta psykiatrian klinikan rakennusta on tutkittavana.
Vaurion löytyminen vaikeaa
Lopullinen korjausten hinta selvenee vasta sitten, kun kaikki on käyty läpi, korjaustarpeet selvitetty ja korjaukset suunniteltu. Kosteusvaurion tai sen aiheuttajan löytäminen on joskus pitkän hakemisen takana, kun ollaan tekemisissä vanhojen rakennusten kanssa.
Sisälläkin Peltolan taloissa oli vaurioita sellaisissa tiloissa, jotka ovat aikaisemmin toimineet kosteina tiloina, esimerkiksi keittiönä tai wc-tiloina. S1 on rakennettu 1925, joten sinne ei juuri muistitieto yllä ja historian saatossa tapahtuu paljonkin sellaista, jota ei ole merkitty muistiin.
"Kun S1-talon suunnitelmaa rakennetaan, on sen pääperiaate, että vaihdamme eristeet uusiin, kuiviin ja puhtaisiin."
Ensimmäisen talon korjaustarve on selvitetty ja suunnittelu menossa. S2-talo ja kaksi muuta joutuvat samanlaiseen syyniin. Parhaillaankin taloja korjataan.
Oysin kokoisessa talossa ei päästä koskaan kosteusvaurioista. "Kosteusvaurioiden herraksi on päästy niin, että ne ovat vähenemässä", Salumäki arvioi.
Tilanne menee koko ajan parempaan suuntaan. Kun puhutaan vanhasta rakennuskannasta, tilanne on vähän toinen.
"Kun jonkin asian saa korjattua, jossakin muualla tulee ongelma vastaan. Sellaista on tämä kiinteistönpitäjänä oleminen."
Jo 30-vuotias Oys sinänsä ei ole vanha, mutta osa lämmitys-, vesijohto-, ja ilmastointijärjestelmistä on uusimisen tarpeessa. Osastoilla olevat kosteat tilat on jo systemaattisesti korjattu.
Korjaustyö on samalla ennaltaehkäisevää niin, ettei ongelmia pääse syntymään. Uusiakin kosteusvaurioita tulee esille, myös niitä, joille ei tahdo löytää syytä.
Ensi vuoden budjetissa on kosteusvaurioiden korjauksiin ja niiden ehkäisemiseksi tehtyihin rakennusteknisiin perusparannuksiin varauduttu noin 300 000 eurolla. Aikaisempina vuosina on joskus tarkoitukseen budjetoitu puolenkin miljoonan euron arvosta.
Keskiarvoa ei ole olemassa, sillä korjaustarve tulee joskus yllätyksenä eikä se voi odottaa sopivaa budjettivuotta.
Viiden vuoden aikana on tehty kaksi kertaa kosteuskartoitus. Ensimmäisessä kartoituksessa 1,7 prosentissa huoneista oli kosteutta."Se ei ole mitätön luku, kun huoneita on 7 500. Siis 120-130 huoneessa oli tuolloin ainakin vähän kosteusongelmaa."
"Perusparannus poistaa ongelmia ja tilanne paranee koko ajan", Salumäki vakuuttaa.