Lääkärilakko heikensi huomattavasti etenkin sairaaloiden taloutta. Kuntaliiton selvityksen mukaan noin puolet lakkoilleista sairaanhoitopiireistä joutuu korottamaan kunnilta perimiään maksuja.
Suhteessa vuotuisiin toimintatuloihinsa eniten menettivät Oulun yliopistollinen sairaala, Helsingin yliopistollinen keskussairaala ja Keski-Pohjanmaan keskussairaala.
Helsingissä, Oulussa, Tampereella ja Turussa jäi lääkärilakon takia tekemättä yhteensä noin 160 000 terveyskeskuslääkärikäyntiä, joista Helsingin osuus oli noin 100 000.
Kolme sairaanhoitopiiriä lykkää investointejaan ja yksi myi omaisuuttaan.
Lakon aikana sairaaloilta jäi saamatta tuloja lähes 280 miljoonaa markkaa. Toimintamenoja säästyi runsaat 30 miljoonaa.
Terveyskeskukset arvioivat, että lääkärilakon aiheuttamat lisäjonot terveyskeskusten tutkimuksiin ja hoitoihin saadaan pääosin puretuksi vuodenvaihteeseen mennessä.
Sairaaloissa ei-kiireellisiin leikkauksiin odottavien määrä kasvoi lakon piiriin kuuluvissa sairaaloissa 130 000 henkilöstä 150 000:een. Potilasjonoja lyhennetään tehostamalla toimintaa, teettämällä lisätyötä, ostopalveluilla ja lisähenkilöstön palkkaamisen avulla.
Pulmana palvelujen lisäämisessä on lääkäripula, joka vaivaa jopa yliopistopaikkakuntien terveyskeskuksia ja sairaaloita.
Kuntaliiton selvitys perustuu sairaanhoitopiirien ja terveyskeskusten johtajien elo-, syyskuun vaihteessa tekemiin arvioihin. Tarkempia laskelmia lääkärilakon vaikutuksista palveluihin, toimintaan ja talouteen saadaan ensi vuoden puolella, kun lakon jälkihoidon toimenpiteet ja lisäkustannukset selviävät.
Lääkärilakko kesti 12.3. – 17.8.2001. Lakon kohteena olivat sairaalat ja terveyskeskukset Helsingin, Oulun, Kuopion, Tampereen, Turun, Kokkolan, Jyväskylän, Seinäjoen, Joensuun, Porin ja Lahden alueella.