Oulun yliopistollisessa sairaalassa on osastollinen eli 20-30 jatkohoitoa tarvitsevaa yli 65-vuotiasta oululaista potilasta, joille ei tahdo löytyä muuta paikkaa, sillä kaupunginsairaala toimii kapasiteettiinsa äärirajoilla ja käyttää koko ajan ylipaikkoja. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri on pyrkinyt helpottamaan painetta etsimällä hajasijoituspaikkoja Limingan, Muhoksen, Kempeleen ja Haukiputaan terveyskeskuksista.
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Lauri Nuutinen kertoo, että hajasijoituksen mahdollisuuksia on ollut pakko miettiä, koska potilaiden makuuttaminen Oysissa ei ole tarkoituksenmukaista. Oulun kaupunki ei pysty rahapulan takia siirtämään potilaita niihin paikkoihin, joiden kanssa sillä on ostopalvelusopimus.
Joulun ja uuden vuoden aikoina Oysista siirrettiin muutama potilas Limingan terveyskeskuksen vuodeosastolle. Uusia potilaita pyritään siirtämään seudun terveyskeskuksiin sitä mukaa, kun niissä vapautuu paikkoja.
"Ensisijainen paikka on ollut Oulun kaupunginsairaala, ja seuraavaksi tulevat hinnaltaan edullisin Päivärinnesäätiön vuodeosasto Uudellakadulla Diakonissalaitoksen tiloissa, Diakonissalaitoksen omat vuodeosastot sekä ympäristön terveyskeskukset", Nuutinen sanoo.
Yksin asuvia
vaikea kotiuttaa
Oysissa jatkohoitoa odottavien potilaiden määrä kasvoi valtavasti, kun Oulu irtisanoi sopimuksensa Päivärinnesäätiön kanssa määrärahojen loppumisen takia loka-marraskuussa. Oysilla ei ollut entisenlaisia mahdollisuuksia lähettää potilaita eteenpäin.
Tilanne Oysissa on ollut samanlainen pitkään. Kun kaupunginsairaala aloitti, paineet helpottivat joksikin aikaa. Nuutinen arvioi, että nykytilanteeseen vaikuttaa Lassintalon palveluyksikön viivästyminen Tuirassa.
"Yksin asuvien vanhusten määrä kasvaa koko ajan, eikä heitä ei voi kotiuttaa antibioottihoidolla omaisten luokse kuten ennen. Tässä asiassa on Oulun kotisairaanhoidolla ja kotisairaalatoiminnalla entistä suurempi merkitys", Nuutinen toteaa.
Oysissa olevista potilaista sairaanhoitopiiri perii kaupungilta puolitoistakertaisen maksun normaaliin vuodeosastopaikkaan verrattuna. Siirtäminen terveyskeskusten vuodeosastoille tulee veronmaksajille halvemmaksi.
Hajasijoitus
halvempaa
Kaupunginsairaalan palveluyksikköpäällikkö Heikki Pirttiaho huomauttaa, että hajasijoittaminen on ollut sairaanhoitopiirin yksipuolinen päätös, eikä asiasta ole käyty kunnon keskustelua.
"Tiedän, että kaupunki miettii, miten hoitopaikkoja saataisiin lisää muun muassa kaupunginsairaalassa ja Kontinkankaan vanhoissa tiloissa. Hyvässä yhteisymmärryksessä näistä asioista neuvotellaan, mutta ehkä tämä havahduttaa oululaiset päättäjät näkemään, mihin on tultu", Lauri Nuutinen pohtii.
Pula jatkohoitopaikoista johtuu suurelta osin siitä, että pysyväishoitopaikkoja ei ole tarpeeksi. Kaupunginsairaalasta voisi siirtyä potilaita vanhainkoteihin, mutta vapaita paikkoja ei ole. Pirttiaho uskoo, että kaupunginsairaalan paineet helpottavat, kunhan paikkoja saadaan lisää.
Vuonna 1996 Oulun kaupungille lähetettiin 800 yli 65-vuotiasta potilasta jatkohoitoon. Vuonna 2002 määrä oli 2 200, eli potilaat ovat melkein kolminkertaistuneet. Pirttiaho sanoo, että suurin syy tähän on hoitokäytäntöjen muutos sairaanhoitopiirissä. Hoitoajat ovat lyhentyneet noiden vuosien aikana.