Oulun yliopistollinen sairaala on saamassa sydämen varjoainekuvauksiin kolmannen laboratorion. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin valtuusto ei ole vielä päättänyt asiasta, mutta asiaa on suunniteltu pitkälle, ja laboratoriota tarvitaan, kertoi Pohjois-Pohjanmaan sydänpiirin puheenjohtaja, professori Antero Kesäniemi Oysin sisätautien klinikalta.
Varjoainelaboratorion saaminen nopeuttaa sydänleikkausjonoja, sillä jonot kasaantuvat varjoainekuvauksiin. Jonot kasaantuivat alkuvuonna entistä pahemmin Oysin muuntajapalon yhteydessä.
Pohjois-Suomen varjoainekuvaukset on keskitetty Ouluun, ja alueen väestöpohja on noin 780 000. Kolmas laboratorio siis helpottaa hoitoon pääsyä myös syrjäseuduilta.
"Laboratoriot on keskitetty Oysiin, sillä hajauttaminen vaatisi osaajia muualle, ja sydänspesialisteja on muutenkin vähän", kertoi Kesäniemi.
Kukaan ei laske kokonaiskustannuksia
Varjoainekuvaukset ja pallolaajennukset ovat viime vuosina yleistyneet. Kansanterveyslaitoksen pääjohtaja ja Suomen Sydänliiton puheenjohtaja Jussi Huttunen huomautti, että kymmenen, viidentoista viime vuoden aikana teknologialla on todella pystytty vähentämään kuolleisuutta.
Ongelma on toimenpiteiden korkea hinta. Huttunen muistutti, että vaikka liuotushoito ja pallolaajennus ovat kalliita hoitomuotoja, ne säästävät kokonaiskustannuksia. Esimerkiksi eläkekustannuksiin verrattuna menoerä on pieni. "Jonossa olo maksaa moninkertaisesti. Ongelmana on, että jokainen tulosyksikkö vahtii omia menojaan, eikä kukaan laske kokonaiskustannuksia." Huttunen arveli, että seuraavien eduskuntavaalien pääteemana on terveydenhuolto.
"Nykyisin voi sanoa, että infarkti on kuin flunssa, jos sen hoitaa hyvin", Huttunen kärjisti. Jos hoitoon ehtii ajoissa, liuotushoito ja sen jälkeen tehty pallolaajennus sekä tietenkin elintapojen muutos pidentävät elinaikaa."
Huttunen ja Kesäniemi puhuivat perjantaina Pohjois-Pohjanmaan sydänpiirin 30-vuotisjuhlaseminaarissa. Suomen Sydänliiton liittokokous pidetään Oulussa tänään lauantaina.
