OYS on vanhentunut. Rakennuskanta ja järjestelmät on todettu olevan elinkaarensa päässä.
Tilat ovat epäkäytännöllisiä sekä tehottomassa käytössä, eivätkä tue uusien teknologioiden mukanaan tuomaa tervetullutta OYSin toiminnan tehostamista nykyistä tuottavammaksi ja vaikuttavammaksi.
Ensimmäiset päätökset OYSin rakennuskannan uudistamisesta teki sairaanhoitopiirin valtuusto jo vuonna 2013 aikana, jolloin soten tulemisesta oli vain aavistus, maakuntauudistuksesta ei ollut tietoakaan.
Tuolloin päätettiin muun muassa vaiheistaa rakennusten peruskorjaus/uudistaminen niin, että ensimmäisenä osahankkeena oli LaNu, lasten ja naisten sairaalan rakentaminen. Tämä hanke etenee ilmeisen aikataulussa.
Myöhemmin valtuusto hyväksyi uuden ydinsairaalan konseptisuunnitelman, jossa ensimmäisessä osassa rustataan uusiksi päivystys, leikkaustoiminta, teho-osastot ja näihin liittyvän vuodeosastotoiminta, laboratorio ja kuvantaminen.
Ydinsairaala on tarkoitus rakentaa kahdessa vaiheessa vuosina 2017–2024.
Toinen rakennusvaihe sijoittuisi siirtyneen keittiön, ravintola Kotkan, fysiatrian poliklinikan ja kirurgian vuodeosastotornin paikalle, joista toiminnot siirretään evakkoon, koska ne pitää purkaa.
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) on elokuussa asetuksellaan määritellyt eräiden keskitettävien leikkausten edellyttämistä toimenpidemääristä. Näiden muutosten voimaantulon aikataulu on varsin tiukka, valmista pitäisi olla 1.7.2018.
Uusi asetus liittyy nimenomaan sairaalaverkkouudistukseen tavoitteena asiakas- ja potilasturvallisuus, palvelujen yhdenvertainen saatavuus, riittävä osaaminen yksiköissä. Keskittämisellä pyritään myös hillitsemään kustannuksia.
Olisiko siis nyt asiallista sairaanhoitopiirissä arvioida taannoin tehtyjä rakentamispäätöksiä uudelleen?
Arviointia pitäisi mielestäni tehdä siltä pohjalta, että vastaako rakennussuunnittelu todellakin tulevaisuuden tarpeisiin?
Onko uudistamissuunnitelmissa otettu todellakin huomioon toimintojen keskittämisen tuomat haasteet?
Onko sote-uudistuksen paljon puhuttu perusterveydenhuollon ja erikoissairaalan integraatio riittävästi huomioitu suunnitelmissa?
Ja mikä tärkeintä: onko kustannusten vertailu kohdallaan, kun otetaan huomioon myös ”väistöistä” syntyvät kustannukset ja hinnoitellaan toiminnan alasajot? Luulenpa, että laskelmien uudelleen tarkastelu osoittaa aikoinaan suunnitellun Keskuspesulan siirron olevan murto-osa kokonaiskustannuksista.
Itse olen sitä mieltä, että OYS pitäisi rakentaa kokonaan uudelleen ja kerralla. Toiminta voisi jatkua vanhoissa tiloissa uuden sairaalan valmistumiseen saakka, jonka jälkeen kaikki toiminnot siirtyisivät kerralla uusiin tiloihin. Näin tehdään muualla Suomessa.
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirille valitaan ensi viikolla uusi valtuusto ja uusi hallitus. Nyt olisi tuhannen taalan paikka katsoa näitä sairaalasuunnitelmia ja suhteuttaa ne todellakin vastaamaan tulevaisuuden tarpeita.
Pirjo Sirviö
kaupunginvaltuutettu (sd.)
hyvinvointilautakunnan puheenjohtaja
Oulu
Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!
Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.