Oulun yliopistollinen sairaala aikoo itse järjestää erillisen paikan päihtyneille, vaikka Oulun kaupunki ei ryhdy yhteistyöhön.
"Oysissa harkitaan, että tehtäisiin ratkaisu itse", Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin valtuuston puheenjohtaja Unto Valpas (vas.) sanoo.
Valppaan mukaan selviämisasema tulisi Oysin tilojen yhteyteen. "Jos kaupunki ei lähde Oysin kanssa yhteistyöhön, ei selviämispaikkaa lähdetä viemään muualle", hän kertoo.
Tällä hetkellä sairaanhoitopiiri ja kaupunki neuvottelevat, aloitetaanko Kiviharjun kuntoutumisklinikalla pilottikokeilu, jossa vastaanotettaisiin Oysin yhteispäivystykseen saapuvia päihtyneitä asiakkaita.
Sairaanhoitopiirin hallintoylilääkärin Juha Korpelaisen mukaan kolmasosa yhteispäivystyksen asiakkaista on humalaisia. Kokeilussa Kiviharjuun voitaisiin viedä pari humalaista asiakasta kerrallaan. "Sairaanhoitopiirillä ja kaupungilla on yhteinen tahto ratkaista tämä ongelma", hän sanoo.
Kaupungin puolelta vastaus on kuitenkin tyly. "Esitystä ei ole hyväksytty sellaisenaan. Myöskään budjetissa ei ole varoja", mielenterveys- ja vammaispalvelutyön johtaja Mikko Naarala toteaa.
Vaikka varoja ei ole, kaupunki joutuu kuitenkin maksumieheksi Oysin ryhtyessä puuhaamaan selviämisasemaa. "Kaupunki maksaa Oysin kuluista puolet", Valpas kertoo.
Sairaanhoitopiiri päättänee asiasta kuluvan kuun aikana, koska ensi vuoden budjetti täytyy lyödä lokakuussa lukkoon.
Korpelaisen mukaan poliisi ei ole mukana hankkeessa. Poliisin putkaan päätyy kuitenkin vuosittain valtakunnan tasolla reilut 100 000 humalaista, Oulussa päihtyneitä otetaan säilöön vuositasolla noin 4 500.
Määrä on ollut viime vuosina lisääntymään päin, niin Oulussa kuin koko Suomessa.
"Suurin osa kiinni ottamistamme päihtyneistä kuuluisi muualle kuin putkaan: he eivät kykene huolehtimaan itsestään", järjestysosaston johtaja rikospoliisipäällikkö Juhani Saranki Oulun poliisista sanoo.
Selviämisasemien tarve jakaa mielipiteitä
Lokakuun 1. päivänä vahvistettiin uusi niin sanottu putkalaki, jolla täsmennettiin poliisin pidätettyjen ja kiinni otettujen oikeuksia ja velvollisuuksia sekä poliisin valtuuksia. Laissa ei kuitenkaan velvoiteta kuntaa tai muutakaan tahoa järjestämään selviämisasemaa. Laissa päihtynyt velvoitetaan toimittamaan "joko päihtyneiden selviämisasemalle tai, jollei se ole mahdollista, muuhun päihtyneiden säilössäpitopaikkaan."
Suomessa on tällä hetkellä kaksi selviämisasemaa: Hämeenlinnassa ja Kotkassa.
"Lain valmisteluvaiheessa oli toiveena, että juuri tätä puolta olisi kehitetty enemmän. Laki ei sitä velvoita, vaikka se oli kyllä haaveena", sisäasiainministeriön poliisijohtaja Kimmo Hakonen kertoo.
Saranki ja Valpas ovat Hakosen kanssa samaa mieltä.
Asiasta ollaan toki monta mieltä. Esimerkiksi Alkoholitutkimussäätiön dosentin Kari Poikolaisen mielestä selviämisasemista ei juuri ole hyötyä. "1980-luvulla, kun Helsingissä oli kokeiluselviämisasema, huomattiin, etteivät henkilöiden juopumuspidätykset vähentyneet."
Sosiaali- ja terveysministeriöstä selvennetään, miksi laki ei velvoita järjestämään selviämisasemia vaan kannustaa paikalliseen sopimiseen.
"Vuonna 2003 sisäasiainministeriö kartoitti Suomen poliisilaitosten päihtyneiden sisäänotot. Luku jaettiin, ja tavallisen päivän keskiarvoksi saatiin 0,5-1,7. ", ylitarkastaja Kari Haavisto STM:n perhe- ja sosiaaliosastolta sanoo.