Oulun yliopistollinen sairaala ei hanki ainakaan lähitulevaisuudessa ohutsuolen tähystysjärjestelmää, joka mahdollistaa koko suolen kuvaamisen nieltävällä kapselikameralla.
"Sitä harkitaan, mutta ei se varmasti tule meidän ensi vuoden suunnitelmiin. Järjestelmä on vakiintumaton, eikä sen käyttötarvetta Pohjois-Suomessa tiedetä", kertoo sisätautien tulosyksikön johtaja Antero Kesäniemi.
Toistaiseksi Oysin potilaat lähetetään tarvittaessa tutkimuksiin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriin, jolla on käytettävissä kyseinen laitteisto.
"Tutkimus on suhteellisen aikaa vievä. Siihen joudutaan sijoittamaan paljon resursseja ja monta tuntia lääkärin työaikaa potilasta kohti. Täytyy miettiä, kannattaako tutkimusta tehdä kovin monessa paikassa", gastroenterologi Seppo Niemelä Oysista lisää.
Given Imaging Ltd:n valmistamia laitteita on käytetty maailmalla reilut vuoden päivät, ja kapseliendoskooppeja löytyy Suomessakin jo kolmessa viidestä yliopistollisesta keskussairaalasta.
Helsingin yliopistollinen keskussairaala otti laitteiston käyttöön ensimmäisenä Suomessa syyskuussa 2001 ja tutkii kalustolla kaksi potilasta viikossa. Kapselikamerat on hankittu myös Kuopion ja Turun yliopistolliseen keskussairaalaan. Euroopassa järjestelmiä on käytössä nelisensataa.
"Laitteiden tarpeeksi on arvioitu yksi järjestelmä sataatuhatta ihmistä kohti, mutta siihen menee aikaa", kertoo toimitusjohtaja Ahti Honkanen kapselikameraa markkinoivasta Mediplus Oy:stä.
Järjestelmän hankintahinta on alle 30 000 euroa, ja nieltävät kertakäyttöiset kuvauskapselit maksavat viitisensataa euroa kappale.
Ohutsuolen tutkimus on tehostunut
Kamerakapselin markkinoille tulemisen myötä ohutsuolen tutkiminen on tehostunut ja helpottunut.
"Ohutsuolen tutkimuksessa menetelmä on vallankumouksellinen. Tähän saakka suurinta osaa siitä ei ole pystytty tähystämään", sisätautien erikoislääkäri Olli-Pekka Koivurova Oysista sanoo.
Hänen mukaansa uuden laitteiston mahdollisesti tuomat kustannussäästöt jäävät kuitenkin nähtäviksi.
"Ennen kaikkia tällä menetelmällä voitaisiin korvata potilaalle hankalia tutkimuksia", Koivurova painottaa.
Uudella kalustolla pystytään aikaisempaa luotettavammin diagnosoimaan erilaiset ohutsuolessa ilmenevät häiriöt, kuten kasvaimet, haavaumat, tulehdukset ja keliakia.
Perinteisten menetelmien, vatsalaukun ja ohutsuolen tähystyksen yhteydessä on saatu tutkittua 60-120 senttimetriä ohutsuolen yläosaa. Paksusuolen tähystyksellä on voitu tutkia viitisentoista senttiä ohutsuolen alaosaa. Lisäksi ohutsuolta on pystytty havainnoimaan varjoainetutkimuksella, mutta suolessa olevat eritteet saattavat sotkea testin tulosta.
Kapselikameran avulla neljästä kuuteen metriä pitkä ohutsuoli saadaan kokonaan kuvattua.
"Se ottaa kaksi laajakuvaa sekunnissa, ja potilaan vyöllä oleva vastaanotin taltioi lähetetyt kuvat. Jokainen aikuinen pystyy nielaisemaan kapselin", Ahti Honkanen vakuuttaa.
Yksitoista millimetriä paksu kapseli liukuu pituussuunnassa läpimitaltaan parikymmentämillisen ohutsuolen limakalvoa pitkin. Sitä työntää eteenpäin suolen peristaltiikka, joka liikuttaa ravintoakin. Kertakäyttöinen kapseli poistuu lopulta elimistöstä ulosteen mukana.