riitta.korkeakivi@kaleva.fi
Suomalaisia on kilvan kiitetty korkeasta työmoraalista. Aina se ei kuitenkaan ole ollut muodissa. Tuoreessa muistissa ovat vielä ajat, jolloin toimituksen puhelimessa oli suoravalinta lähipubiin siltä varalta, että joku toimittaja oli pitämässä luovaa taukoa. Laman jälkeen tuli karu kurinpalautus. Työaikana oli oltava selvin päin eikä tiedotustilaisuuksissa tarjottu kahvia väkevämpää.
Kurinpalautus tuntuu jatkuvan. Kun tipattomuus ja tupakoimattomuus ovat työpaikoilla jo arkipäivää, niin katseet ovat kääntyneet käytökseen. Öykkäröinti ei enää sovi.
Kansanedustajien härskit jutut ja ministerien seksiviestit ovat poikineet hyvän käytöksen vaatimuksia muuallekin. Merenkulkulaitoksen meriturvallisuusjohtaja Paavo Wihuri sai lähteä uhiteltuaan yövartijalle ja ulkopoliittisen instituutin johtaja Raimo Väyrynen sai juopottelustaan huomautuksen.
Työpaikoilla viihtyminen ei ole pikkuasia, jos töissä on pysyttävä entistä pitempään. Yhteiskunta asettaa raamit, luo lain ja arvomaailman. Yrityksen tehtävänä on huolehtia, että työyhteisössä vallitsee oikeudenmukainen, luottava ja arvostava henki.
Suomalaiset olivat viime vuonna poissa töistä keskimäärin reilun viikon verran. Yksi sairauspäivä maksoi työnantajalle keskimäärin 300 euroa.
Elinkeinoelämän keskusliiton ylilääkäri Kari Kaukinen arvioi taannoin, että noin 15 prosenttia sairauslomista on muita kuin sairaudesta johtuvia. Ne liittyvät elämäntapoihin, mielenterveyteen, jaksamiseen ja työhyvinvointiin. Viisitoista prosenttia on arvokas resurssi työvoimapulan vaivaamalle yhteiskunnalle.
Sitäkin on pohdittu, onko suomalaisten kynnys hakea ja myöntää sairauslomaa liian matala. Onko mediakohun riivaamalla entisellä ulkoministerillä syytä jäädä sairauslomalle vain siksi, että häntä ottaa päähän mennä töihin näyttämään naamaansa?
Uupumus kasvaa etenkin kunta-alalla, missä pula työvoimasta kumuloituu, kun palvelujen tarve kasvaa. Kunnan työntekijät ovat tyytyväisiä työhönsä. Kova työtahti kuitenkin väsyttää. Kolmannes kunnan työntekijöistä kärsii uupumusoireista.
Myös masennus yleistyy. Yhä useampi jää myös masennuksen vuoksi eläkkeelle ennen aikojaan. Viime vuonna heitä oli reilut 4 000, yhdeksän prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Masennuksesta johtuvat eläkkeet lisääntyivät erityisesti 50-60-vuotiaiden naisten piirissä.
Masennuksen vuoksi eläköityminen on kansantaloudellinen ongelma niin kustannuksiltaan kuin työvoiman saannin kannalta. Eläketurvakeskuksen mukaan masennus maksoi työkyvyttömyyseläkemenoina viime vuonna puoli miljardia euroa.
Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä (kesk.) on uhannut puolittaa masentuneiden eläkeläisten määrän. Toivoa sopii, että se onnistuu.
Pian on käsillä aika, jolloin työvoiman poistuma on suurempi kuin sisään tulevien määrä. Jotta tuottavuus säilyisi, meidän on pysyttävä töissä terveinä ja pitkään. Kaikki työhyvinvointia edesauttavat asiat kulttuuriseteliä myöten ovat nyt tarpeen.
Koululaiset valloittivat eduskunnan viime viikolla. Nuoret kysyivät hallitukselta, miten se aikoo varautua kasvavaan työvoimapulaan. Työministeri Tarja Cronberg (vihr.) paljasti suunnitelman: hallitus toivoo, että nuoret valmistuvat työelämään mahdollisimman nopeasti ja pysyvät töissä mahdollisimman pitkään. Voisiko sen helpommin sanoa?