Vanha ja kulunut neuvo jäiden panemisesta hattuun sopii Suomen äkkiä kärjistyneeseen yhteiskunnalliseen tilanteeseen.
Hallituksen tiistaina esittelemä vyönkiristyspaketti laukaisi vastalausevyöryn paikallisine ulosmarsseineen ja lakkouhkauksineen.
Raahessa tuhat työntekijää marssi heti keskiviikkona ulos SSAB:n tehtailta vastalauseena hallituksen toimille. Kotkassa tavaratalon työntekijät lähtivät pois kesken päivän.
Poliisien ammattiliitto ilmoitti lakkovalmiudesta, samoin keskusjärjestö Akava. Myös monissa SAK:n jäsenliitoissa purraan hammasta.
Työntekijäpuolen suuttumus on ymmärrettävää. Hallituksen esittelemä hevoskuuri veisi monia saavutettuja etuja, muuttaisi työehtoja ja rajaisi työmarkkinoiden perinteisesti laajaa sopimusoikeutta. Huolimatta työn verotuksen keventämisestä kiristyspaketti tuntuisi pieni- ja keskituloisten kukkarossa.
Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) lupaa ottaa varakkaat aiottua enemmän mukaan kiristysten vaikutuspiiriin kuten oikein onkin. Verotus kiristyy yli 72 000 euroa vuodessa ansaitsevilta. Pääomaverotus nousee 34 prosenttiin.
Vaikka se vaikeata onkin, ammattiyhdistysliikkeen on syytä laskea sataan. Lakot ja mielenilmaukset eivät olisi laittomia, mutta ne ovat vihoviimeisiä asioita, joita Suomi nyt kaipaa. Hallitus ei ole koskemassa osaan perinteistä suomalaista työmarkkinamallia romuttamisen ilosta, vaan vastatakseen taloudellisen kilpailukyvyn haasteeseen. Lääkkeet ovat taudin mukaiset.
Suomi ei pääse talouskasvuun kiinni nykyisellä työn yksikkökustannustasolla. Nurkan takana vaanii lisääntyvä pitkäaikaistyöttömyys, sillä Suomen talous ei ole kasvanut pian seitsemään vuoteen. Kiristyspaketilla Sipilän hallitus pyrkii vauhdittamaan vientiä ja talouskasvua.
Työmarkkinaosapuolten, varsinkin ay-liikkeen, kannattaa käydä hallituksen esittelemät kieltämättä erittäin kovat toimenpiteet tarkasti läpi. Maltillisuus antaa lakkoasetta paremmat lähtökohdat päästä vaikuttamaan hallituksen suunnitelmiin.
Ainakin kaksi yhteiskuntasopimusneuvotteluissa mukana ollutta keskusjärjestöä, Akava ja STTK, näyttää hiljaisesti ymmärtävän, että parin kahvitauon mittainen työajan pidennys olisi sittenkin ollut helpompi tapa parantaa kilpailukykyä kuin hallituksen esittelemä hevoskuuri.
Viiden prosentin työvoimakustannussäästöihin tähdänneet neuvottelut epäonnistuivat toistamiseen elokuussa.
Akava ja STTK ovatkin jo kertoneet olevansa valmiita aloittamaan uudet neuvottelut yhteiskuntasopimuksesta. Sopimuksen kaataneen SAK:n sietäisi liittyä joukkoon puhtaasti jäsenistönsä etujen vuoksi.
Pääministeri Sipilä jätti torstaina oven raolleen työmarkkinajärjestöille. Sipilä ilmoitti, ettei aio käynnistää uusia neuvotteluja yhteiskuntasopimuksesta, mutta ottaa mielihyvin vastaan valmiin sopimuksen.
Ainoa ehto on, että sopimus kohentaa kustannuskilpailukykyä viidellä prosentilla. Tähän kannattaisi nyt tarttua yhteiskuntasovun nimissä.
Pääkirjoitus