Kempeleläisen sykemittareiden valmistajan Polar Electron palveluksesta on siirtynyt puolen vuoden sisällä neljä avainhenkilöä muualle.
Tuorein lähtijä on toukokuun alussa yhtiön jättänyt markkinointijohtaja Jörgen Michelsson. Ennen häntä ovat Polarin avainhenkilönelikosta lähteneet talousjohtaja Sami Klemola sekä Kalevan tietojen mukaan lakiasiainjohtaja Kari Jokela, molemmat tänä keväänä. Henkilöstöjohtaja Arja Berkovits siirtyi uusiin tehtäviin viime marraskuussa. Berkovits toimii nykyään oulunsalolaisessa Elektrobit Oyj:ssä taloushallinnon johtotehtävissä, ja Kalevan tietojen mukaan myös Jokela toimii nykyisellään samassa yhtiössä. Klemola puolestaan aloitti tämän kuun alussa kempeleläisessä PKC Group Oyj:ssä talousjohtajana.
Kaleva tavoitti osan avainhenkilöistä. He eivät halua kommentoida uusiin haasteisiin hakeutumistaan. Myöskään Polar Electrosta ei kommentoida asiaa.
Kansainvälisillä markkinoilla toimiva ja alan markkinajohtajana pitkään pysytellyt 30-vuotias perheyhtiö ei ole yleensä muulloinkaan kertonut julkisuudessa itsestään juuri tuotetietoutta enempää.
Polarin perustaja, hallituksen puheenjohtaja ja pääomistaja on Seppo Säynäjäkangas. Hänen tyttärensä Sari Säynäjäkangas on toiminut yhtiön toimitusjohtajana lokakuusta 2005 alkaen ulkopuolisen ammattijohtajan Jorma Kallion erottua yhtiön toimitusjohtajan tehtävästä.
Tietty avoimuus kuuluu nykypäivään
Toisin kuin pörssiyhtiöiden, perheyhtiöiden ei tarvitse kommentoida asioitaan julkisuudessa.
"On tietyllä tavalla eduksi, että perheyhtiö voi halutessaan keskittyä toimintansa pitkäjänteiseen kehittämiseen ja muutosten läpiviemiseen ilman ulkoa tulevaa tiedottamisvelvoitetta", arvioi johtamisen ja organisaation professori Tuomo Peltonen Oulun yliopiston taloustieteiden tiedekunnasta. Peltonen kommentoi asiaa yleisellä tasolla.
Hän kuitenkin muistuttaa, että nykyaikana tarvitaan myös taitoa olla julkisen huomion kohteena -- ja että suurten yritysten tapahtumat kiinnostavat muitakin kuin pelkästään yhtiön osakkeenomistajia ja kansainvälisiä pääomamarkkinoita. "Hyvään yrityskansalaisuuteen kuuluu suurta yleisöä kiinnostavista asioista viestiminen ja tietty avoimuus suhteessa ympäröiviin sidosryhmiin."
Professorin mielestä äärimmäisen sulkeutunut julkisuuspolitiikka voi pahimmillaan heikentää perheyhtiön mainetta. Esimerkkinä hän mainitsee saksalaisen vähittäiskauppaketjun Lidlin, jonka niukka tiedotuslinja on lietsonut epäluuloja yhtiön toimintaa kohtaan eri maissa.
"Suomen jossain määrin yrittäjyyskielteinen kulttuuri on saattanut vaikuttaa siihen, että perheyritykset ovat perinteisesti pitäneet melko matalaa profiilia. Medioituneessa yhteiskunnassa yksityisiksi koetut yritysten sisäiset johtamisasiat päätyvät kuitenkin usein tavalla tai toisella julkisuuteen, joten perheyritysten ulkoiseen viestintään tulisi kiinnittää huomiota jo pelkästään väärinkäsitysten välttämisen vuoksi", professori Tuomo Peltonen pohdiskelee.