Suomelle ei ole lähetetty minkäänlaista kutsua osallistumisesta Naton nopean toiminnan joukkoihin, sanoo Viron Nato-suurlähettiläs Harri Tiido.
Nato-maiden suurlähettiläiden kokouksessa on asiasta keskusteltu, mutta sen pidemmälle asia ei ole edennyt. Kokouksen henki oli, että jos sotilasliiton ulkopuoliset maat ilmaisevat halukkuutensa osallistua nopean toiminnan eli niin sanottujen NRF (Nato Response Force) -joukkojen toimintaan, on Nato siihen periaatteessa valmis.
Tiido tähdentää, etteivät 25 000 miehen NRF-joukot missään oloissa saa olla riippuvaiset sotilasliittoon kuulumattomien maiden joukoista, vaan täysi toimintavalmius tulee saavuttaa omilla joukoilla. Naton marraskuisessa Riian huippukokouksessa nopean toiminnan joukot julistettiin vihdoin toimintavalmiiksi.
Jos Natoon kuulumattomat maat haluavat osallistua NRF-joukkoihin, olisivat ne lisävahvuutena, Tiido korostaa.
Suurlähettiläs Tiido arvelee, että tieto mahdollisuudesta osallistua Naton iskujoukkoihin on levinnyt jostakin alemman virkamiestason kokouksesta, johon mahdollisesti on osallistunut suomalaisia.
Naton viimeisin huippukokous ei poikinut Suomea ilahduttaneita päätöksiä. Rauhankumppanuuden tiivistämisestä ei tehty konkreettisia päätöksiä.
Harri Tiido kertoo, että Riian kokouksen alla keskusteltiin paljonkin siitä, miten niin sanotut kontaktivaltiot saadaan sidottua tiiviimmin Nato-toimintaan mukaan.
Kontaktimaita ovat Australian, Uuden-Seelannin ja Japanin kaltaiset maat, jotka eivät kuulu varsinaiseen rauhankumppanuusohjelmaan mutta joiden kanssa Natolla on tiivis yhteistyösuhde. Esimerkiksi Australia on lähettänyt joukkoja Afganistaniin.
Tiidon mukaan hanke pantiin jäihin sen vuoksi, että muutamat maat pelkäävät yhteistyön tiivistämisen merkitsevän uusien rakenteiden perustamista Naton sisään. Tiido ei suostu paljastamaan maiden nimiä, mutta tiedossa on, että hanketta on ajanut Yhdysvallat ja Ranska on sitä vastustanut.
"Meidän kantamme on, että yhteistyötä pitää kehittää tapauskohtaisesti ja joustavasti", Tiido sanoo.
Suomi odotti Riian kokoukselta viestiä rauhankumppanuuden laajentamisesta siten, että Nato-johtoisiin kriisinhallintaoperaatioihin osallistuvat puolueettomat maat saisivat nykyistä varhaisemmassa vaiheessa tietoa ja voisivat osallistua operaatioiden suunnitteluun.
Natossa on käyty asiasta keskusteluja, mutta asia ei ole edennyt. Eräät Naton jäsenmaat pelkäävät rajanvedon jäsenmaiden ja ei-jäsenmaiden välillä hämärtyvän liikaa, Harri Tiido selvittää.
Harri Tiido on parin viime vuoden aikana esitelmöinyt ahkerasti suomalaiselle yleisölle, sillä Viron Helsingin-lähetystö on toiminut Naton yhteyslähetystönä Suomessa. Vuodenvaihteessa tehtävä siirtyi Latvian Helsingin-suurlähetystölle.
Yhteyslähetystöjen tehtävänä on välittää tietoja Naton ja asemamaan välillä, järjestää tapaamisia ja vierailuja. Torstaina Viron suurlähetystössä oli koolla epävirallisissa merkeissä joukko suomalaisia ja virolaisia toimittajia. Harri Tiido kertoi alustukseksi tuoreimmat kuulumiset Brysselissä.
Tiidolla ei ole pikkuvelikompleksia Suomen suuntaan. Hän sanoo suoraan, että Viron etu olisi, että Suomi liittyisi Naton jäseneksi. "Monessa kysymyksessä Suomi on enemmän Nato-kelpoinen kuin Viro".
Virosta liittyi Natoon 2004.