Merirosvo tuo suomalaiselle mieleen Aarresaaren kaltaiset seikkailukirjat, Mustanaamion Bengalinlahdella ja Conan barbaari -elokuvat. Historian kirjoja kahlanneet saattavat muistaa Madagaskarin ja Itä-Intian vesiä ryöstelleen Kapteeni Kiddin tai Karibianmerellä rommipullo kädessä riehuneen Edward "Mustaparta" Teachin.
Tämän päivän merirosvoudesta on romantiikka kaukana.
Eniten huomiota on viime kuukausina saanut Somalian rannikon tilanne. Rahtilaivoja ja luksusjahteja yritetään kaapata Afrikan sarven vesillä lähes päivittäin. Kymmenet miljoonat dollarit ovat vaihtaneet lunnasrahoina omistajaa.
Somalian merirosvouden lyhyt historia on kaikin puolin surullinen tarina. Maa on ollut sekasorron tilassa vuodesta 1991 eikä mitään toimivaa keskushallitusta ole ollut sen jälkeen olemassa. Tästä syystä myös rannikon vartiointi on jäänyt hunningolle.
Tilannetta ovat käyttäneet hyväkseen eurooppalaiset ja aasialaiset jättitroolarit, jotka ovat naaranneet Somalian rannikon puhtaaksi tonnikalasta ja muista meren rikkauksista. Avustusjärjestöjen mukaan ryöstetyn kalan proteiiniarvo ylittää Somaliaan tuodun ruoka-avun ravintoarvon.
Tuhon täydensi joulukuun 2004 tsunami, joka toi Somalian rantaan kasapäin rikkoontuneita jätetynnyreitä. Somalian lähivesiä oli vuosien ajan käytetty kaatopaikkana, jonne teollisuusmaiden myrkkyjätteitä kipattiin. Kemikaalien ja raskasmetallien lisäksi joukossa oli jopa ydinjätteitä.
Työttömäksi jääneet mutta merenkulkutaitoiset kalastajat keksivät ryhtyä "verottamaan" tai "tullaamaan" Suezin kanavan läpi tulleita aluksia. Joukkoon liittyi Somalian klaanitaisteluissa karaistuneita miehiä, joille aseiden käyttö ei ole mikään ongelma. Monia heitä voi pitää puhdasverisinä rikollisina.
Somalian merirosvot sanovat olevansa "maan rannikkovartiosto". Monet somalialaiset hyväksyvät toiminnan. Merirosvojengeihin rekrytointi ei ole vaikeaa maassa, jonka väestöstä puolet näkee nälkää.
Merirosvot eivät kuitenkaan ole mitään hyväntekijöitä, vaikka joukkioiden rikastuminen onkin säteillyt vaurautta Eylin ja Haradheren kaltaisiin rannikkokaupunkeihin. Merirosvot tarvitsevat tietysti monenlaisia oheispalveluja kuten laivojen korjausta ja ruokahuoltoa. Osa lunnasrahoista sijoitetaan nopeampiin veneisiin, parempiin gps-laitteisiin ja satelliittipuhelimiin.
Onko mitään tehtävissä? Onko kaikki meriliikenne Euroopasta Aasiaan siirrettävä monin verroin pitemmälle ja kalliimmalle reitille Hyväntoivonniemen ympäri?
Ehkei nyt sentään. Alueella partioi jo nyt kasapäin ulkomaisia sota-aluksia. Adeninlahden vesiä halkoo Naton ja EU:n lähettämiä aluksia sekä japanilaisia, kiinalaisia ja intialaisia partiolaivoja. Tämä ei ole lopettanut kaappauksia, sillä merirosvot laajentavat koko ajan reviiriään ja tehostavat tiedustelutoimintaansa.
Laajalla yhteistyöllä voi kuitenkin saavuttaa tuloksia. Siitä käy esimerkiksi Indonesia, missä Malakan salmi saatiin puhdistettua merirosvoista tsunamin avustuskuljetuksia varten. Somalian ongelmaa ei kuitenkaan saada pois päiväjärjestyksestä tykkiveneillä. Pysyvää ratkaisua on haettava maista. Somalia pitää ohjata ulkopuolisten välittäjien avulla järjestäytyneeseen tilaan. Se ei ole mikään helppo sormiharjoitus.
***
Akava ei hyväksy SAK:sta eläkkeelle jäävää Lauri Ihalaista valtakunnansovittelijaksi vaan esittää paikalle omaa miestään Markku Lemmettyä. Kuka sovittelisi tämän ay-perheen sisäisen kiistan?