"Ovatko Kainuun aluepoliittiset toimet olleet liian tehottomia? Ovatko kehittämistoimet kohdistuneet väestön työn ja hyvinnoinnin kannalta olennaisiin kohteisiin?", kyseli maaherra Eino Siuruainen Kajaanissa maanantaina.
Maaherra peräsi myös vastausta siihen, oliko sodan jälkeisen Kainuun jälkeenjääneisyys niin suuri, että osana kehittyvää Suomea maakunta ei yksinkertaisesti pysynyt mukana kilpailussa.
"Ovatko kaikki edellä mainitut tekijät yhdessä vaikuttaneet maakunnan tilaan 1945-2000? Miten tulisi toteuttaa 2000-luvun kainuun EU -aluepolitiikka", Siuruainen kysyi.
Siuruainen katsoi, että ilman tieteellistä tukimusta on mahdotonta arvioida sodan jälkeisen aluepolitiikan ja yleisen kehityksen vaikutuksia maan eri osissa.
Todettava hänen mukaansa on kuitenkin, että Kainuu ja melkein koko Pohjois-Suomi ovat jatkuvasti kuuluneet kunkin ajan voimakkaimpien aluepoilliittisten tukitoiminen piiriin.
Elinkeinorakenteessa on Siuruaisen mielestä koko Pohjois-Suomen ongelmana liian suuri julkisten palvelutyöpaikkojen ja liian pieni avoimen sektorin yrityspaikkojen osuus.
"Kansallisenkin aluepolitiikan aikana yrittäjyys, vientituotanto ja itsekannattavat palvelut olivat alueellisen työllisyyden ja hyvinvoinnin perustana", Siuruainen muistutti.
EU:n jäsenyys on Siuruaisen mukaan vilkastuttanut alueellista kehittämistä ja tuonut siihen ainakin vuoteen 2006 varsin mittavat alueelliset kehittämisvarat.
"Tulevaisuuden tekemisessä korostuu nyt ensisijaisesti asukkaiden oma vastuu alueensa kehittämisestä. Siihen tähtää myös uusi hallintomallikokokeilu, joka on parhaillaan valmisteilla", Siuruainen sanoi.
Siuruainen puhui seminaarissa, jossa pohdittiin Suomalaista aluepolitiikkaa Pietari Brahen syntymästä EU-aikaan. Tänä vuonna vietetään myös Kainuun asuttamisen 450-vuotisjuhlaa.